Hetan musiikkipäivät 50 vuotta, 14.-21.4.2019

Heahtá Musihkkabeaivvit ◊ Musikdagarna i Hetta ◊ Hetta Music Festival

Taiteilijat

5.1.2019 Konsertin taiteilijat

Laura Pyrrö, sopraano

 

 

 

 

 

Sopraano Laura Pyrrö valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta vuonna 2007 suorittaen kaikki laulututkintonsa erinomaisin arvosanoin. Hänen opettajinaan ovat toimineet mm. Liisa Linko-Malmio, Ritva Auvinen, Elizabeth Norberg-Schulz ja Marjut Hannula; mestarikursseista mainittakoon Gundula Janowitz, Helena Döse ja Udo Reinemann. Kaudella 2006-07 Pyrrö osallistui kansainväliselle liedin mestariluokalle Conservatorium van Amsterdamissa Hollannissa.

Vuonna 2002 Laura Pyrrö voitti ensimmäisen palkinnon Timo Mustakallio -laulukilpailussa.

Tärkeimpiä rooleja ovat olleet mm. Mozartin Taikahuilun Pamina, Bizet’n Carmenin Micaela, Straussin Lepakon Rosalinde, Janácekin Ovelan ketun Kettu ja Poulencin monologiooppera La Voix Humaine. Jukka Linkolan Hallin Janne -oopperan kantaesityksessä Laura Pyrrö lauloi Santran, naispääroolin.

Laura on esiintynyt mm. Suomen Kansallisoopperassa, Savonlinnan Oopperajuhlilla, Suomen Kansallisteatterissa, Oulun, Porin ja Vantaan oopperoissa sekä ulkomailla Dalhallan oopperafestivaaleilla Ruotsissa ja Brasovin oopperassa Romaniassa.

Hänen repertuaariinsa kuuluu oopperan lisäksi liediä, operettia, kirkkomusiikkia, modernia ja barokin ajan musiikkia sekä klassista musikaalia, negrospirituaaleja, kabareemusiikkia ja ranskalaista chansonia. Laura on myös esiintynyt musiikkiteatterirooleissa mm. Helsingin Kaupunginteatterissa ja Teatteri Imatrassa. Esitetyistä kirkollisista teoksista mainittakoon Bachin kantaatti Jauchzet Gott in allen Landen ja Johannespassio, Rossinin ja Pergolesin Stabat Materit sekä Mozartin c-mollimessu ja motetti Exsultate, jubilate.

Laura Pyrrö on esiintynyt useimpien Suomen kaupunginorkestereiden solistina ja kotimaan lisäksi konsertoinut mm. Ruotsissa, Virossa, Venäjällä, Hollannissa, Unkarissa, Islannissa, Kreikassa, Ranskassa, Englannissa, Yhdysvalloissa ja Intiassa.

Laura on levyttänyt mm. Nova Recordsille, FC-Recordsille ja Universalille sekä esiintynyt lukuisissa tv- ja radio-ohjelmissa.

Pyrrö kuuluu vuonna 2011 perustetun Ooppera Artico ry:n perustajajäseniin sekä myös toimii yhdistyksen puheenjohtajana.

Laulajantyönsä lisäksi Laura Pyrrö on laatinut ja sovittanut useita kiitettyjä oopperasuomennoksia.

 

Jussi Makkonen, sello ja Pekka Soranummi, piano

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Mika Kirsi

Jussi Makkonen, sello

Jussi Makkonen aloitti sellonsoiton 7–vuotiaana Pielisen-Karjalan musiikkiopistossa Lieksassa. Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen hänet valittiin 1993 ja 1996 hän aloitti yliopisto-opinnot Sibelius-Akatemiassa professori Martti Rousin johdolla. Musiikin maisteriksi hän valmistui vuonna 2005. Mestarikursseilla häntä ovat ohjanneet mm. professorit Arto Noras, Erkki Rautio ja Frans Helmersson. Voitettuaan Eurovision nuorten solistien kilpailun Suomen karsinnan vuonna 1996 Jussi Makkonen on ollut kysytty esiintyjä niin Suomessa kuin ulkomailla.
Jussi Makkonen on aktiivisimpia nuoren polven esiintyviä taiteilijoita Suomessa. Viime vuosina yli 200 konsertin vuosivauhtia esiintyvä sellotaiteilija on tavoittanut poikkeuksellisen suuren yleisön kotimaassaan. Vuosien 2010-2017 aikana Makkosen konserteissa on ollut eri puolilla Suomea yli 500 000 kuulijaa. Makkonen on ollut viime vuosina ahkera konsertoija myös ulkomailla. Lukuisat konserttikiertueet Yhdysvalloissa, eri Euroopan maissa sekä Aasian metropoleissa ovat tuoneet hänelle näkyvyyttä myös kansainvälisessä lehdistössä. Parin viimeisen vuoden aikana Makkonen on konsertoinut kotimaan lisäksi Yhdysvalloissa, Meksikossa, Itävallassa, Unkarissa, Romaniassa, Ruotsissa ja Turkissa.

Jussi Makkosella on ainutlaatuinen tapa tuoda klassista musiikkia myös suomalaisten lasten kuuluville. Makkosen käsikirjoittamat, juonnetut klassiset Sibelius- ja Merikanto –aiheiset koulukonsertit ovat saavuttaneet suuren suosion. Konserteissa on ollut jo satoja tuhansia kuulijoita viime vuosina ja määrä kasvaa edelleen. Vuonna 2015 julkaistiin Makkosen ja pianisti Nazig Azezianin koulukonserttien pohjalta ideoima Sibelius -aiheinen lasten kuvakirja, Soiva metsä (Lasten Keskus), jonka on kuvittanut ja kirjoittanut Katri Kirkkopelto. Kirjan mukana oleva levy äänitettiin Ainolassa ja levylle myönnettiin platinalevy vuonna 2017 ensimmäisenä suomalaisena kamarimusiikkilevynä. Kirja jaettiin kaikkiin Suomen alakouluihin vuoden 2015 aikana Opetusministeriön tuella. Huhtikuussa 2017 julkaistiin Makkosen ja Azezianin Sibelius Inspiration DVD ja Blue-ray. Taltioinnit sisältävät Sibelius Inspiration -multimediakonsertin lisäksi musiikkivideoita, haastatteluja ja dokumentteja vuosilta 2012–2016.
Vuonna 2015 Makkonen oli perustamassa Monola-seuraa, jonka ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä oli Sibeliusten häämatkakohteen, Pielisen rannalla Lieksassa sijaitsevan Monolan aitan kunnostaminen kulttuuri- ja matkailukäyttöön. Eduskunnan puhemies Maria Lohela avasi kunnostetun Monolan aitan ensimmäistä kertaa järjestetyllä Monola-juhlaviikolla heinäkuussa 2017.

Jussi Makkonen esiintyy konserttisalien lisäksi myös yritys- ja yksityistilaisuuksissa, kuin myös valtionhallinnon järjestämissä tilaisuuksissa. Makkonen on esiintynyt mm. Tasavallan presidentin kutsuvierastilaisuudessa Mäntyniemessä sekä Suomen Eduskunnan järjestämässä Pohjoismaiden Neuvoston palkintojen jakotilaisuudessa. Hämeenlinnan Sibelius –seura myönsi joulukuussa 2014 Jussi Makkoselle Sibeliuksen syntymäkotimitalin ansioistaan Sibeliuksen musiikin esittäjänä sadoille tuhansille koululaisille. Kalevala Korun kulttuurisäätiö myönsi Makkoselle elokuussa 2015 ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö huhtikuussa 2017 tunnustuspalkinnon merkittävästä työstään suomalaisen kulttuurin hyväksi.

Jussi Makkonen soittaa Henry Jay –selloa vuodelta 1757.

Lisätietoja:
www.sibeliusinspiration.fi
www.jussimakkonen.com
www.facebook.com/cellistjussimakkonen
www.youtube.com/user/cellistjussimakkonen

 

Pekka Soranummi, piano

Diplomipianisti, kanttori Pekka Soranummi on valmistunut Musiikin Maisteriksi Sibelius- Akatemian kirkkomusiikkiosastolta Helsingistä vuonna 1998 ja solistiselta pianomusiikin osastolta vuonna 2004. Hän on opiskellut pianonsoittoa yliopettaja Hilkka Servo-Juntun sekä Carlos Juriksen johdolla ja täydentänyt opintojaan mm. Grigori Sokolovin, Henrietta Mirvisin sekä Jussi Siiralan mestarikursseilla. Pekka Soranummi on Helmi Vesa-pianokilpailun finalisti. Hän suoritti pianonsoiton diplomitutkinnon vuonna 1999 korkeimmin kiitettävin arvosanoin.
Pekka Soranummi on opiskellut laulua Kimmo Lappalaisen, Anssi Hirvosen ja Pirkko Törnqvist-Paakkasen johdolla. Urkujensoittoa hän on opiskellut professori Kari Jussilan johdolla. Hän on suorittanut sekä klassisesta yksinlaulusta että urkujensoitosta B-tutkinnot.
Soranummi toimii 1.kanttorin virassa Haminan seurakunnassa sekä
Kotkan Kantaattikuoron taiteellisena johtajana. Vuodet 2002-2012
hän johti Vantaalla perustamaansa kamarikuoro Valon Kaikua. Pekka Soranummi on Kymenlaakson kirkkomusiikkipiirin sekä kanttori-urkuriyhdistyksen puheenjohtaja.
Pekka Soranummi esiintyy aktiivisesti piano-, urku- ja laulusolistina, korrepetiittorina sekä kuoron- ja orkesterinjohtajana. Hän on konsertoinut laajasti ympäri Suomea sekä mm. Ruotsissa, Virossa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Italiassa, Venäjällä, Unkarissa ja USA:ssa. Hänen pitkäaikaisia musiikillisia yhteistyökumppaneitaan ovat mm. diplomisellisti Jussi Makkonen sekä laulajat Pentti ja Heini Hietanen.

 

21.2.2019 Konsertin taiteilija

Paavali Jumppanen, piano

 

 

 

 

Kuva: Nina Sivén

Paavali Jumppanen heittäytyy mielellään suurten teoskokonaisuuksien esittämiseen. Yksi ikäpolvensa aktiivisimmista ja kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaispianisteista sujahtaa vaivatta Bachin Die Kunst der Fugesta Schönbergin pianokonserttoon ja Brahmsin konsertoista Beethovenin sonaatteihin. Hän on esiintynyt lukuisien kuulujen kapellimestarien kanssa, joista mainittakoon David Robertson, Sakari Oramo, Osmo Vänskä sekä Jaap van Zweden. Avantgardea rakastava Jumppanen on tehnyt yhteistyötä monien aikamme säveltäjien kanssa. Työskentely Pierre Boulezin, William Duckworthin, Henri Dutilleuxin, Perttu Haapasen ja Lauri Kilpiön kanssa on avannut Jumppaselle monipuolisen näkökulman musiikin alati ajassa muuttuvaan luonteeseen.

Opinnot veivät Jumppasen Sibelius-Akatemian kautta Sveitsiin, jossa hän työskenteli Krystian Zimermanin johdolla kolmen vuoden ajan. Baselin Musiikkiakatemiassa hän opiskeli pianon lisäksi fortepianon, klavikordin ja urkujen soittoa – Jumppanen esiintyykin nykyään myös urkurina. Venäläispianisti Konstantin Bogino on ollut Jumppaselle tärkeä mentori hänen uransa aikana.

Jumppanen vietti 2011–12 lukuvuoden vierailijana Harvardin yliopiston musiikkitieteen laitoksella Yhdysvalloissa syventyen erityisesti Wieniläisklassismin moniin ulottuvuuksiin. Hän on esittänyt sekä Beethovenin että Mozartin pianosonaatit useissa runsasta huomiota saaneissa konserttisarjoissa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Ensimmäisenä suomalaispianistina Jumppanen on levyttänyt Beethovenin 32 pianosonaattia.

Kansainvälisen solistiuransa lisäksi Jumppanen on suosittu opettaja, joka on toiminut mm. Sibelius-Akatemian vierailevana professorina. Hän toimii kansainvälisen PianoEspoo-festivaalin taiteellisena johtajana sekä pohjoiskalottialueella järjestettävän monitaiteisen Väyläfestivaalin taiteellisen toimikunnan puheenjohtajana. Monien levypalkintojen lisäksi Paavali Jumppanen on saanut Jenny ja Antti Wihurin Rahaston tunnustuspalkinnon suomalaisen kulttuurielämän hyväksi tekemästään työstä.

 

Pääsiäisviikon taiteilijat

Juho Ala-Kärppä, piano

 

Paavali Jumppanen, piano

 

 

 

 

Kuva: Nina Sivén

Paavali Jumppanen heittäytyy mielellään suurten teoskokonaisuuksien esittämiseen. Yksi ikäpolvensa aktiivisimmista ja kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaispianisteista sujahtaa vaivatta Bachin Die Kunst der Fugesta Schönbergin pianokonserttoon ja Brahmsin konsertoista Beethovenin sonaatteihin. Hän on esiintynyt lukuisien kuulujen kapellimestarien kanssa, joista mainittakoon David Robertson, Sakari Oramo, Osmo Vänskä sekä Jaap van Zweden. Avantgardea rakastava Jumppanen on tehnyt yhteistyötä monien aikamme säveltäjien kanssa. Työskentely Pierre Boulezin, William Duckworthin, Henri Dutilleuxin, Perttu Haapasen ja Lauri Kilpiön kanssa on avannut Jumppaselle monipuolisen näkökulman musiikin alati ajassa muuttuvaan luonteeseen.

Opinnot veivät Jumppasen Sibelius-Akatemian kautta Sveitsiin, jossa hän työskenteli Krystian Zimermanin johdolla kolmen vuoden ajan. Baselin Musiikkiakatemiassa hän opiskeli pianon lisäksi fortepianon, klavikordin ja urkujen soittoa – Jumppanen esiintyykin nykyään myös urkurina. Venäläispianisti Konstantin Bogino on ollut Jumppaselle tärkeä mentori hänen uransa aikana.

Jumppanen vietti 2011–12 lukuvuoden vierailijana Harvardin yliopiston musiikkitieteen laitoksella Yhdysvalloissa syventyen erityisesti Wieniläisklassismin moniin ulottuvuuksiin. Hän on esittänyt sekä Beethovenin että Mozartin pianosonaatit useissa runsasta huomiota saaneissa konserttisarjoissa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Ensimmäisenä suomalaispianistina Jumppanen on levyttänyt Beethovenin 32 pianosonaattia.

Kansainvälisen solistiuransa lisäksi Jumppanen on suosittu opettaja, joka on toiminut mm. Sibelius-Akatemian vierailevana professorina. Hän toimii kansainvälisen PianoEspoo-festivaalin taiteellisena johtajana sekä pohjoiskalottialueella järjestettävän monitaiteisen Väyläfestivaalin taiteellisen toimikunnan puheenjohtajana. Monien levypalkintojen lisäksi Paavali Jumppanen on saanut Jenny ja Antti Wihurin Rahaston tunnustuspalkinnon suomalaisen kulttuurielämän hyväksi tekemästään työstä.

 

Lauri Pulakka, sello

KPKO_Lauri_Pulakka_cello_3

 

 

 

 

 

 

 


Lauri Pulakka on opiskellut sellonsoittoa Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa sekä Sibelius-Akatemiassa professori Erkki Raution oppilaana. Hän valmistui musiikin kandidaatiksi 1986 ja musiikin lisensiaatiksi 1992. Lisäksi hän on opiskellut sellonsoittoa Iso-Britanniassa sekä barokkisellon soittoa mm. Pariisissa. Hänen soitinvalikoimaansa kuuluu myös viola da gamba. Musiikin tohtoriksi Pulakka valmistui Sibelius-Akatemiasta vuonna 2003 aiheenaan sellon käyttötavat italialaisessa 1600-luvun soitinmusiikissa.

Lauri Pulakka on monipuolinen muusikko, joka on toiminut orkesteri- ja kamarimuusikkona, solistina, orkesterinjohtajana, sovittajana ja äänitystuottajana. Laajan koulutuksensa ja kokemuksensa ansiosta hän on yhtä kotonaan barokissa kuin klassismin ja romantiikan tyyleissä, niin uuden musiikin parissa kuin renessanssiajan musiikissa. Monipuolista muusikkokuvaa täydentää opetustoiminta, jota hän on harjoittanut mm. Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa, Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulussa, Yrkeshögskola Noviassa sekä Sibelius-Akatemiassa.

Pulakka piti ensikonserttinsa Helsingissä vuonna 1987. Erikoistuminen ns. vanhan musiikin esittämiskäytäntöihin on johtanut 1980-luvulta lähtien lukuisiin esiintymisiin useiden merkittävien kotimaisten barokkiyhtyeiden jäsenenä eri puolilla Suomea ja Keski-Euroopassa.

Tärkein Pulakan muusikkoprofiilia muovannut yhteisö on Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri. Hän on toiminut orkesterin (aluksi K-P:n musiikkiopiston kamariorkesterin) soolosellistinä vuodesta 1973 lähtien. Tässä ominaisuudessa hän on konsertoinut useissa Euroopan maissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa, tehnyt nelisenkymmentä äänilevyä ja kantaesittänyt lähes 150 sävellystä. Tällä hetkellä hän työskentelee myös orkesterin ohjelmistokoordinoijana.

 

Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri

 

 

 

 

 

 

 

Kokkola-kvartetti

 

Aarne Pelkonen, baritoni

 

Seitakuoro

 

Sibelius-Akatemian opiskelijoiden kamariyhtye
Essi Höglund, viulu
Antto Tunkkari, sello
Ossi Tanner, piano

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: