Hetan musiikkipäivät 50 vuotta, 14.-21.4.2019

Heahtá Musihkkabeaivvit ◊ Musikdagarna i Hetta ◊ Hetta Music Festival

Taiteilijat

Pääsiäisviikon taiteilijat

Juho Alakärppä, piano

 

 

 

 

 

 

 

 

Simolaissyntyinen Juho Alakärppä opiskeli pianomusiikkia, kamarimusiikkia ja lied-musiikkia Sibelius-Akatemiassa Helsingissä, Kölnin ja Münchenin musiikkikorkeakouluissa sekä Wienin musiikkiyliopistossa. Hänen opettajiaan ovat olleet professorit Liisa Pohjola, Ulrich Rademacher sekä Charles Spencer sekä etenkin Lied-musiikin parissa Heikki Pellinen, Ilmo Ranta ja Gerold Huber.

Alakärpän soittoa on kuultu laajasti kotimaassa, esim. Helsingin juhlaviikoilla, Espoon Urkuyö ja aaria -festivaalilla sekä Rauma Festivossa. Ulkomailla hän on esiintynyt mm. Wienin Musikvereinissa, Berliinin filharmoniassa, Itävallan kulttuurifoorumissa New Yorkissa, Oxford Lieder sekä Oxford Arts –festivaaleilla ja Oslon oopperan lied-konserttisarjassa.

Alakärpän laulajapartnereina ovat olleet mm. Aarne Pelkonen, Melis Jaatinen, Ville Rusanen, Hedvig Paulig, Paul Schweinester ja Thomas Stimmel. Hän on soittanut kamarimuusikkia vaihtelevissa kokoonpanoissa sekä esiintynyt myös orkesterisolistina kotimaassa.

Alakärpän lied-pianismi on palkittu useaan otteeseen, mm. ensimmäisellä palkinnolla
Poleenin lied-pianistikilpailussa sekä ulkomailla tunnustuksella duo-työskentelystä yhdessä Aarne Pelkosen kanssa kansainvälisessa Das Lied -kilpailussa Berliinissä ja lied-duo-kilpailussa Enschedessä, Alankomaissa. Hän on nauhoittanut lauluja Suomen Yleisradiolle vuodesta 2010 alkaen.

Muusikon töidensä lisäksi hän työskentelee Centria-ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksessa säestyksen ja kamarimusiikin lehtorina.

 

Aili Heikkilä, altto

 

 

 

 

 

 

Aili Heikkilä on Rovaniemeltä lähtöisin oleva Oulun ammattikorkeakoulussa opiskeleva mezzosopraano. Hän on aloittanut musiikkiopintonsa 6-vuotiaana viulunsoitolla Lapin musiikkiopistossa. Aikuistumisen kynnyksellä hän suuntasi toiselle alalle, mutta kaipuu musiikin tekemiseen sai hänet palaamaan vuosien jälkeen sävelten maailmaan. Hän suorittaa tällä hetkellä laaja-alaisen pedagogin sekä laulupedagogin opintojaan. Opettajana laulun opiskelun alkutaipaleella toimi Markku Liukkonen. Syksystä 2017 lähtien Heikkilä on opiskellut Soile Isokosken johdolla. Hän on laulanut eri kuorokokoonpanoissa: Oulun ammattikorkeakoulun kamarikuorossa sekä vuodesta 2015 lähtien Sofia Magdalena-kamarikuoron jäsenenä. Hän on osallistunut myös Ruotsissa Erik Westberg vocal ensemble:n projekteihin projektilaulajana. Näyttämöllistä kokemusta hänelle on karttunut oopperoista Neljäntienristeys sekä Prinsessa ja villijoutsenet, joissa hän oli sivurooleissa sekä osana oopperakuoroa. Parhaillaan Heikkilä valmistelee laulupedagogiopintojensa opinnäytekonserttia.

 

Paavali Jumppanen, piano

 

 

Kuva: Nina Sivén

Paavali Jumppanen heittäytyy mielellään suurten teoskokonaisuuksien esittämiseen. Yksi ikäpolvensa aktiivisimmista ja kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaispianisteista sujahtaa vaivatta Bachin Die Kunst der Fugesta Schönbergin pianokonserttoon ja Brahmsin konsertoista Beethovenin sonaatteihin. Hän on esiintynyt lukuisien kuulujen kapellimestarien kanssa, joista mainittakoon David Robertson, Sakari Oramo, Osmo Vänskä sekä Jaap van Zweden. Avantgardea rakastava Jumppanen on tehnyt yhteistyötä monien aikamme säveltäjien kanssa. Työskentely Pierre Boulezin, William Duckworthin, Henri Dutilleuxin, Perttu Haapasen ja Lauri Kilpiön kanssa on avannut Jumppaselle monipuolisen näkökulman musiikin alati ajassa muuttuvaan luonteeseen.

Opinnot veivät Jumppasen Sibelius-Akatemian kautta Sveitsiin, jossa hän työskenteli Krystian Zimermanin johdolla kolmen vuoden ajan. Baselin Musiikkiakatemiassa hän opiskeli pianon lisäksi fortepianon, klavikordin ja urkujen soittoa – Jumppanen esiintyykin nykyään myös urkurina. Venäläispianisti Konstantin Bogino on ollut Jumppaselle tärkeä mentori hänen uransa aikana.

Jumppanen vietti 2011–12 lukuvuoden vierailijana Harvardin yliopiston musiikkitieteen laitoksella Yhdysvalloissa syventyen erityisesti Wieniläisklassismin moniin ulottuvuuksiin. Hän on esittänyt sekä Beethovenin että Mozartin pianosonaatit useissa runsasta huomiota saaneissa konserttisarjoissa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Ensimmäisenä suomalaispianistina Jumppanen on levyttänyt Beethovenin 32 pianosonaattia.

Kansainvälisen solistiuransa lisäksi Jumppanen on suosittu opettaja, joka on toiminut mm. Sibelius-Akatemian vierailevana professorina. Hän toimii kansainvälisen PianoEspoo-festivaalin taiteellisena johtajana sekä pohjoiskalottialueella järjestettävän monitaiteisen Väyläfestivaalin taiteellisen toimikunnan puheenjohtajana. Monien levypalkintojen lisäksi Paavali Jumppanen on saanut Jenny ja Antti Wihurin Rahaston tunnustuspalkinnon suomalaisen kulttuurielämän hyväksi tekemästään työstä.

 

Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri

 

 

 

 

 

Useasti palkittu Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri (KPKO) on toiminut ammattiorkesterina vuodesta 1989. Orkesterin perusti Juha Kangas vuonna 1972, ja hän toimi sen taiteellisena johtajana vuoden 2008 loppuun asti. Orkesterin yhtenäinen sointi ja dynaaminen iskukyky ovat pitkäaikaisen yhteistyön tulosta, ja ohjelmisto kattaa musiikin aikakaudet barokista nykyaikaan. Erityisesti aikamme suomalaisen musiikin lähettiläänä KPKO on tehnyt tärkeää työtä. Monikymmenvuotinen yhteistyö nimikkosäveltäjän Pehr Henrik Nordgrenin (1944–2008) kanssa oli poikkeuksellisen hedelmällistä, ja yhteydet pohjoismaisiin ja Baltian maiden nykysäveltäjiin ovat olleet tiiviitä.

Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri on kantaesittänyt yli lähes 170 teosta, joista suuri osa on omia tilauksia. Kunniakapellimestari Juha Kankaan johdolla orkesteri on levyttänyt yli 65 äänilevyä. Orkesteri esiintyy säännöllisesti musiikkijuhlilla kotimaassa ja ulkomailla, ja se on tehnyt ulkomaankiertueita ja -vierailuja Euroopan maiden lisäksi myös Japaniin ja New Yorkiin. Kesällä 2019 orkesteri vierailee jälleen Würzburgin maineikkailla Mozart-festivaaleilla Saksassa.

Sakari Oramo aloitti Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin taiteellisena johtajana syksyllä 2013. KPKO:n ja Oramon levy-yhtiö Alballe tekemä levytys C. Ph. E. Bachin sinfonioista 1–6 palkittiin Emmalla kategoriassa Vuoden klassinen albumi 2014. Sama levy oli ehdokkaana BBC Music Magazine Awards vuoden levyksi. KPKO:n ja kunniakapellimestari Juha Kankaan levy ’A Finnish Elegy’ (2018, Alba) oli hiljattain ehdokkaana ICMA (International Classical Music Awards) -palkinnon sekä Emma-palkinnon saajaksi.

Viulisti-johtaja Malin Broman aloittaa KPKO:n taiteellisena johtajana syksyllä 2019.

 

Kokkola-kvartetti

 

 

 

Kokkola-kvartetti on Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin äänenjohtajista ja soolosoittajista koostuva yhtye, jonka jäseniä yhdistää pitkä kokemus sekä yhteinen näkemys ja rakkaus kamarimusiikkia kohtaan. Viime vuosina Kokkola-kvartetti on konsertoinut kotiseudullaan sekä mm. Helsingin musiikkitalossa (Organosali). Yhtyeen ensimmäinen, keväällä 2018 julkaistu CD-levy (levy-yhtiö Alba) sisältää Pehr Henrik Nordgrenin musiikkia. Keväällä 2019 yhtye esiintyy Kokkolassa, Kemissä, Hetan musiikkipäivillä ja Klassinen Hietsu -konserttisarjassa Helsingissä. Hetan Musiikkipäivillä yhtye esiintyy kokoonpanossa Reijo Tunkkari, Matti Vanhamäki, Riitta-Liisa Ristiluoma, Lauri Pulakka.

 

Sanna Korpi, sopraano

 

 

 

 

 

Sanna Korpi (1994) on kotoisin Oulaisista, mutta asunut Oulussa syksystä 2014. Korpi lauloi 10 vuotta Oulaisten Nuorisokuoron riveissä ja laulaa edelleen kuoroissa mm. Naiskuoro Välkkeessä sekä Oulun yliopiston kuorossa, Cassiopeiassa.

Kuoroissa Korpi on laulanut solistisia osuuksia erilaisissa kuorosovituksissa, kuten viime aikoina Schubertin Ave Mariassa, Andrew Lloyd Webberin Requiemin osassa ”Pie Jesu” sekä Oskar Merikannon Pai, Pai, Paitaressussa. Kuorojen kanssa hän on saanut matkustella mm. Singaporeen, Skotlantiin, Kanadaan sekä Italiaan. Nuorisokuoro on päässyt myös laulamaan Vatikaanin Pyhän Pietarinkirkon messuun tammikuussa 2016.

Korpi opiskelee tällä hetkellä Oulussa viidettä vuotta. Hän aloitti opintonsa syksyllä 2014 Oulun yliopistolla musiikkipedagogiikan puolella ja myöhemmin keväällä 2016 hän haki Oulun ammattikorkeakouluun klassisen laulupedagogiikan puolelle ja klassisen laulun -opinnot aloitettiin heti samana syksynä. Lauluopintojensa ohella Korpi teki kandin tutkinnon helmikuussa 2018 musiikkikasvatuksen puolelta.

Korven laulunopettajina ovat olleet Jarmo Junno, Sanna Jaako, Sinikka Kuismin ja tällä hetkellä Soile Isokoski.

Korpi on päässyt tekemään lauluopintojensa kautta useita lauluprojekteja. Limingassa kesällä 2017 sekä helmikuussa 2018 Helsingin Musiikkitalolla hän oli mukana laulamassa ja esittämässä Ida-neidin roolia Jukka Linkolan oopperassa ”Abrahamin pidot”. Varsinaisessa pääroolissa Korpi nähtiin elokuussa 2018 lapinsodasta kertovassa ”Rauha” tanssiteoksessa, jossa hän esitti 15-vuotiasta Rauha lottatyttöä. Teoksen tarina pohjautuu tositapahtumiin, sillä sen käsikirjoitus on kirjoitettu vuonna 1944 eläneen Rauha lottatytön päiväkirjan muistelmien pohjalta.

Antti Mähönen, basso

 

 

 

 

 

Antti Mähönen (s.1994) on helsinkiläinen bassobaritoni, joka opiskelee ensimmäistä vuotta Oulun ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiksi Markku Liukkosen johdolla. Aiemmin hän on opiskellut laulua opettajinaan mm. Aki Alamikkotervo ja Louis Manikas.

Lavadebyyttinsä Mähönen teki  OperArt:in ”Mustalaisruhtinatar”-operettikiertueella 2017-18 Ferin roolissa. Solistina hän on toiminut myös erilaisissa sekakuoroteoksissa. Mähösellä on myös laaja tausta kuorolaulajana. Hän on laulanut laajoja orkesteri- ja kuoroteoksia mm. Musiikkitalon kuorossa. Kaudella 2017-18 hän lauloi Savonlinnan oopperajuhlakuorossa.

 

Aarne Pelkonen, baritoni

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Heikki Tuuli

Baritoni Aarne Pelkonen on nuoren polven menestyneimpiä ja kysytyimpiä oopperalaulajia Suomessa. Aarne muistetaan erityisesti vuoden 2013 Lappeenrannan laulukilpailujen ja vuoden 2015 kansainvälisen Sibelius-laulukilpailun voittajana. Kaudella 2018/19 hän debytoi Suomen Kansallisoopperan solistina Jaakko Kuusiston oopperassa “Jää”.

Kaudella 2017-2018 Aarnen näyttämörooleihin sisältyivät mm. Kreivi Robinson Cimarosan oopperassa “Il matrimonio segreto”, Freddy Loewen musikaalissa “My fair lady” sekä Kalle Lankinen Tuomas Kantelisen Mannerheim-oopperassa.Kausina 2015-2017 Aarne kuului Oldenburgin oopperan solistikuntaan, jossa hänen roolejaan olivat mm. Figaro Mozartin Figaron häissä, Donner Wagnerin Reininkullassa ja Pallante Händelin Agrippinassa.

Aarne on opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa Marjut Hannulan johdolla, Berliinissä prof. Thomas Quasthoffin luokalla sekä useilla mestarikursseilla opettajinaan mm. Thomas Hampson ja Barbara Bonney.

Aarne on aktiivinen liedlaulaja sekä 2015 perustetun Suomen Lied-akatemia ry:n puheenjohtaja. 10 vuoden duoyhteistyö pianisti Juho Alakärpänkanssa on saanut tunnustusta kotimaassa ja johtanut palkintoihin kansainvälisissä kilpailuissa.
Aarne on vieraillut oopperataloissa sekä konserttisaleissa ja festivaaleilla kotimaan lisäksi eri puolilla Eurooppaa. Suomessa hän on laulanut mm. Kansallisoopperan orkesterin, Radion Sinfoniaorkesterin, Tapiola Sinfonietan, Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin, Tampere Filharmonian ja Ylioppilaskunnan Laulajien solistina.

Äänitteillä Aarnea voi kuulla 2013 ilmestyneellä ensiäänitteellä ”Virsi” sekä syksyllä2017 julkaistulla Ylioppilaskunnan laulajien joululevyllä “Maa on niin kaunis”. Yleisradiolle Aarne on äänittänyt mm. Johannes Brahmsin ja Jean Sibeliuksen lauluja.
Pelkosen taiteellista työtä ovat tukeneet Suomen kulttuurirahasto, Pro Musica Säätiö, Selim Eskelinin säätiö ja Kesko Oyj.

 

Lauri Pulakka, sello

KPKO_Lauri_Pulakka_cello_3

 

 

 

 

 

 

Kuva: Ulla Nikula

Lauri Pulakka on opiskellut sellonsoittoa Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa sekä Sibelius-Akatemiassa professori Erkki Raution oppilaana. Hän valmistui musiikin kandidaatiksi 1986 ja musiikin lisensiaatiksi 1992. Lisäksi hän on opiskellut sellonsoittoa Iso-Britanniassa sekä barokkisellon soittoa mm. Pariisissa. Hänen soitinvalikoimaansa kuuluu myös viola da gamba. Musiikin tohtoriksi Pulakka valmistui Sibelius-Akatemiasta vuonna 2003 aiheenaan sellon käyttötavat italialaisessa 1600-luvun soitinmusiikissa.

Lauri Pulakka on monipuolinen muusikko, joka on toiminut orkesteri- ja kamarimuusikkona, solistina, orkesterinjohtajana, sovittajana ja äänitystuottajana. Laajan koulutuksensa ja kokemuksensa ansiosta hän on yhtä kotonaan barokissa kuin klassismin ja romantiikan tyyleissä, niin uuden musiikin parissa kuin renessanssiajan musiikissa. Monipuolista muusikkokuvaa täydentää opetustoiminta, jota hän on harjoittanut mm. Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa, Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulussa, Yrkeshögskola Noviassa sekä Sibelius-Akatemiassa.

Pulakka piti ensikonserttinsa Helsingissä vuonna 1987. Erikoistuminen ns. vanhan musiikin esittämiskäytäntöihin on johtanut 1980-luvulta lähtien lukuisiin esiintymisiin useiden merkittävien kotimaisten barokkiyhtyeiden jäsenenä eri puolilla Suomea ja Keski-Euroopassa.

Tärkein Pulakan muusikkoprofiilia muovannut yhteisö on Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri. Hän on toiminut orkesterin (aluksi K-P:n musiikkiopiston kamariorkesterin) soolosellistinä vuodesta 1973 lähtien. Tässä ominaisuudessa hän on konsertoinut useissa Euroopan maissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa, tehnyt nelisenkymmentä äänilevyä ja kantaesittänyt lähes 170 sävellystä. Tällä hetkellä hän työskentelee myös orkesterin ohjelmistokoordinoijana.

 

Maria Pulakka, viulu

 

 

 

 

 

 

Kaustislaissyntyinen MARIA PULAKKA aloitti viulunsoiton opinnot 1972 Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa Juha Kankaan oppilaana. Myöhemmin hänen opettajinaan olivat Kaija Saarikettu, Jari Valo, Jennifer Nuttall-Wolf ja Sophie Langdon. Maria Pulakka on opiskellut myös barokkiviulunsoittoa mm. Monica Huggettin ja Reinhard Goebelin johdolla. Hän soittaa useissa vanhan musiikin yhtyeissä, joista tärkein on keskipohjalaismuusikoiden perustama Barocco Boreale. Kansanmusiikkia hän soittaa Nikulan pelimanneissa sekä Akkapelimanneissa. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin viulisti hän on ollut vuodesta 1982. Maria Pulakka on esiintynyt kamarimuusikkona eri yhteyksissä  sekä mm. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin solistina.

Tuomo Rahko, tenori

 

 

 

 

 

 

 

 

Tenori Tuomo Rahko on valmistunut kirkkomuusikoksi Oulun ammattikorkeakoulusta pääaineenaan laulu ja opettajanaan Markku Liukkonen ja Seppo Ruohonen vuonna 2016. Hän on jatkanut laulun pedagogisia opintoja Oulun ammattikorkeakoulussa Ruohosen johdolla. Tällä hetkellä Rahko työskentelee vs. kanttorina Kiimingin seurakunnassa.

Ennen kirkkomusiikkiopintojaan Rahko työskenteli vuosina 2003–2013 Pohjan Sotilassoittokunnassa pasunistina. Pasuunansoiton ja laulamisen välillä sukkuloiva Rahko on valmistunut musiikkipedagogiksi vuonna 2003.

Rahkon viime vuosien näyttämöesiintymisiin kuuluvat mm. W. A. Mozartin Così fan tutten Ferrando, jota hän lauloi vuonna 2016 Oulun konservatorion oopperastudion produktiossa Oulun kaupunginteatterissa, sekä Pohjoisen oopperakomppanian tuotantoihin lukeutuvat G. Donizettin Pari suhteettomuutta -oopperan Pepe (2018) ja K. Haatasen Uppo-Nalle löytää ystävän -oopperan Laulava Lintukoira (2016–2018).

 

Janita Rantanen, tanssi

 

 

 

 

 

 

 

 

Janita Rantanen (1987) on kotoisin Hangosta. Asui ja harrasti tanssia lukion loppuun saakka Hangossa Hannele Soulasmaan baletti- ja liikuntakoulussa. Muutti 2006 Tampereelle opiskelemaan jazztanssia Tampereen konservatorioon, valmistui 2009. Lähti Saksaan puoleksi vuodeksi töihin tanssinopettajaksi sekä tanssijaksi.

Palasi takaisin Tampereelle ja työskenteli 7 vuoden ajan monipuolisesti tanssin saralla. Irtisanoutui vakituisesta työstään tanssinopettajana ja aloitti työt freelancerina sekä perusti 2013 oman toiminimen. 2017 muutti ensin Ivaloon, nyt asuu Inarissa.
Työskentelee tällä hetkellä ympäri Suomea tanssin parissa opettaen, esiintyen sekä tehden koreografioita ja tekee kovasti töitä sen eteen, että pystyy työskentelemään tanssin parissa myös täällä pohjoisessa, jossa valmiita rakenteita ei vielä ole.

On kiertänyt tänä vuonna SKR:n apurahalla Lapin peruskouluissa pitämässä luovia tanssipajoja lapsille ja nuorille ja toivoo projektille kovasti jatkoa.

Odottaa innolla pääsiäisen esiintymistä Enontekiön kirkossa, konsertista tulee upea!

Vapaa-ajalla tykkää ruuanlaitosta, leipomisesta ja lintujen ihmettelystä.

 

Seitakuoro

 

 

 

 

 

SEITAKUORO
Seitakuoro syntyi vuonna 1961 Klemetti-opistossa käyneiden lappilaisten lauluharrastajien aloitteesta maakunnalliseksi kamarikuoroksi kotipaikkanaan aluksi Kemi. 1970-luvulla kuoron toiminta keskittyi Rovaniemelle ja vuoden 1975 lopulla kuorosta tuli Lapin musiikkiopiston kamarikuoro. Nykyisellään kuoro harjoittelee Rovaniemen kansalaisopiston opintoryhmänä, mutta on oma itsenäinen organisaationsa, Seitakuoro ry. Kuorossa laulaa yli 30 kaikenikäistä naista ja miestä.

Seitakuoron pääasiallisena tavoitteena on esittää korkeatasoista ja haasteellista kuoromusiikkia Pohjois-Suomessa. Tavoitteensa mukaisesti Seitakuoro konsertoi Rovaniemen lisäksi säännöllisesti myös muualla Lapissa. Kuoron perusohjelmisto koostuu klassisesta kamarikuororepertoaarista, mutta myös uusi, vaativa kuoromusiikki sekä vanha musiikki ovat 2000-luvulta alkaen yleistyneet kuoron ohjelmistossa. Kuoro pyrkii kokoamaan konserttiohjelmistonsa aina jonkun tietyn teeman ympärille ja perehtymään juuri kyseisen teeman parhaaseen tulkintatapaan. Yhtenä uutena aluevaltauksena Seitakuorolla olivat negrospirituaalit, joiden fraseeraukseen ja äänenkäyttöön perehdyttiin vuoden 2013 aikana ulkopuolisten kouluttajien avustuksella. Keväällä 2016 Seitakuoro heittäytyi työväenlaulujen maailmaan ja keväällä 2017 hippimusiikkiin. Omimmillaan Seitakuoro on kuitenkin vakavassa kuoromusiikissa.

Seitakuoron toisena tärkeänä tavoitteena on tehdä lappilaista musiikkia tunnetuksi suurelle yleisölle sekä kotimaassa että ulkomailla. Seitakuoro onkin kantaesittänyt useita lappilaisten säveltäjien teoksia. Keväällä 2008 toteutettu Juuret -ohjelmisto sisälsi useita lappilaisia lauluja, joista suurin osa on myös sävelletty juuri Seitakuorolle. Seitakuoron ja Alba Recordsin vuonna 2011 julkaisema äänite Arktisia näkyjä – Arctic Scenes, on sisällöltään vahvasti Lappi-teemainen ja vie pohjoista osaamista maailman ensilevytyksillään upeasti eteenpäin. Levyltä löytyy mm. Seitakuoron 50-vuotisjuhlaansa tilaama Jan Hellbergin Tunturikulkijan tunnelmia -laulusarja. Levyn ohjelmistoa käytiin keväällä 2012 esittämässä aina Helsingin Musiikkitalossa saakka. Myös Seitakuoron uusin äänite, Kuvia pohjoisesta – Visions of the North, joka niin ikään julkaistiin yhdessä Alba Recordsin kanssa vuonna 2015, sisältää pohjoiseen kytkeytyvää musiikkia.

Kolmantena toiminnan peruslinjana Seitakuorolla on esiintyä yhdessä alueen ammattimuusikoiden kanssa. Läheinen yhteistyökumppani on ollut Lapin kamariorkesteri, jonka kanssa toteutettiin esimerkiksi joulukuussa 2008 kansainvälisesti tunnetun Tõnu Kõrvitsin teoksen Kreegi vihik Suomen kantaesitys. Yhteistyötä on tehty paljon myös Kemin kaupunginorkesterin kanssa, viimeisimpinä produktioina Pēteris Vasksin Missa vuonna 2014 sekä Giuseppe Verdin Requiem vuosina 2008 ja 2016. Viime vuosina yhteistyö on virinnyt myös Lapin sotilassoittokunnan kanssa: vastikään esityksensä saivat Martin Ellerbyn Mass of St. Thomas Aquinas vuonna 2016 ja Frigyes Hidasin Requiem vuonna 2017. Orkesteriteosten lisäksi Seitakuoro on esittänyt useita pienimuotoisempia teoksia yksittäisten ammattisoittajien kanssa.

Seitakuoro on osallistunut toimintavuosiensa aikana menestyksekkäästi useisiin kuorokatselmuksiin ja -kilpailuihin. Erityisen aktiivista kilpailuosallistuminen on ollut 2000-luvulla. Kotimaisista tapahtumista saatujen mitalien lisäksi Seitakuoro on saavuttanut palkintosijoja myös ulkomailla: vuonna 2006 Seitakuoro palkittiin kultadiplomilla kilpailun toiseksi parhaana kuorona Pärnun kansanlaulukilpailussa; kesällä 2009
Seitakuoro voitti Tshekin Olomoucin Festival of Songs -tapahtumassa molemmat kilpailukategoriansa kultaisin palkinnoin ja valittiin yhdeksi viidestä kuorosta, jotka kilpailivat koko festivaalin voittajan tittelistä; vuonna 2011 Seitakuoro pokkasi erikoiskunniamaininnan Krakovan kansainvälisestä kuorokilpailusta Puolassa. Joulukuussa 2016 kuoro sai erityismaininnan ”The Most Expressive Choir” Liettuan Kaunasin Cantate Domino -kilpailusta.

Mainittakoon vielä, että Seitakuoron aloittama laululeiritoiminta Enontekiön Hetassa 1960-luvulla oli alku kuoron ensimmäisen johtaja Mauno Astalan organisoimalle Musiikkia pohjoisessa -tapahtumalle. Hetan musiikkipäivien nimellä nykyisin tunnettuun tapahtumaan Seitakuoro on osallistunut useita kertoja esittämällä pääsiäisajan musiikkiteoksia, viimeksi vuonna 2009.

KADRI JOAMETS
Kadri Joamets syntyi vuonna 1973 Tartossa, Virossa. Musiikin parissa hän aloitti vuonna 1980. Aluksi Kadrin instrumentteina olivat piano ja harmonikka. Kuoronjohdon opinnot Kadri aloitti vuonna 1988 Heino Ellerin konservatoriossa Tartossa. Heino Ellerin konservatorion jälkeen Kadri Joamets jatkoi kuoronjohdon opintojaan vuonna 1992 Tallinnassa Viron Musiikkiakatemiassa, josta hän valmistui kuoronjohtajaksi vuonna 1998.

Rovaniemeläistä kamarikuoro Seitakuoroa Kadri Joamets on johtanut vuodesta 1999 lähtien. Nykyisin Kadri johtaa Rovaniemellä myös useita muita kuoroja. Kuorot ovat julkaisseet useita levyjä hänen johdollaan.

Helmikuussa 2008 Osuuspankki myönsi Kadri Joametsille Helmi-palkinnon tunnustuksena hänen lappilaisen kulttuurielämän hyväksi tekemästään työstä. Vuonna 2009 Kadri Joamets vietti 10-vuotistaiteilijajuhlaansa Rovaniemellä. Juhlavuoden kunniaksi hän järjesti juhlakonsertin toukokuussa 2009 Rovaniemen kaupungin myöntämän kulttuuriavustuksen tuella. Syksyllä 2009 Rovaniemen kaupunki myönsi Kadri Joametsille kulttuuritekopalkinnon Seitakuoron menestyksen johdosta Tshekissä. Myös Lapin läänin taidetoimikunta palkitsi Joametsin Läänin kulttuuripalkinnolla loppuvuodesta 2009 ansiokkaasta työstä Läänin kulttuurielämän eteen. Lukuvuonna 2018–2019 Joamets juhlii 20-vuotista taivaltaan Lappilaisen kulttuurielämän vaikuttajana viiden juhlakonsertin voimin sekä osallistumalla Seitakuoron kanssa Viron legendaarisille ja nyt jo 150-vuotiaille laulujuhlille.

 

Maria Seppä

 

 

 

 

 

 

 

 

Maria Seppä (s.1981) aloitti oboensoiton 8-vuotiaana kotikaupungissaan Oulussa. Hän valmistui Oulun seudun AMK:sta musiikkipedagogiksi vuonna 2005 ja musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2009. Maria työskenteli vuosina 2001-2004 Pohjan sotilassoittokunnan oboistina Oulussa.

Maria on osallistunut useille oboen mestarikursseille opettajinaan mm. Ingo Goritzky, Stefan Schilli, Hansjöng Schellenberger, Jack Tys ja Jean-Louis Capezzali. Hän on soittanut Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin-, Pietarsaari Sinfoniettan- ja Haapaveden kamariorkesterin solistina sekä avustanut mm. Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa, RSO:ssa, Oulu Sinfoniassa, Vaasan kaupunginorkesterissa ja Jyväskylä Sinfoniassa. Hän sijoittui toiseksi Lahden valtakunnallisen puhallinkilpailun oboen A-sarjassa vuonna 2003.

Maria on opettanut oboen soittoa Ylivieskan- ja Raahen musiikkiopistoissa sekä Oulun kaupungin musiikkiluokilla.
Vuodesta 2006 Maria on toiminut oboensoiton lehtorina Keski-Pohjanmaan konservatoriossa. Hän toimii opetustyön ohessa aktiivisena kamari- ja orkesterimuusikkona.

Mieleenpainuvin tapahtuma viime vuoden 2018 elokuulta oli kansainvälinen oboe- ja fagottitapahtuma Espanjan Granadassa. Oboe- ja fagotin soittajat ympäri maailman kokoontuivat viikoksi yhteen. Viikon kohokohta oli Guinnesin ennätysten kirjaan pääsy kun maailman suurin ”rööribändi” esiintyi ulkoilmakonsertissa 511 soittajan voimin.
Musiikin ja oboensoiton vastapainona Maria lenkkeilee, hiihtää talvisin sekä viettää aikaa perheensä kanssa.

 

Sibelius-Akatemian opiskelijoiden pianotrio
Essi Höglund, viulu
Antto Tunkkari, sello
Ossi Tanner, piano

Essi Höglund, viulu

 

 

 

 

 

 

 

 

Essi Höglund (s. 1997) on kotkalaislähtöinen, kamarimusiikkia rakastava viulisti. Hän on soittanut useiden orkestereiden solistina, joista mainittakoon Radion Sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Orchestra Royal de Chambre de Wallonie, Kuopion kaupunginorkesteri, Joensuun kaupunginorkesteri ja Kymi Sinfonietta.

Kamarimuusikkona hänet on nähty konsertoimassa mm. Helsinki Chamber Music –festivaalilla, Helsingin Kamarikesä -festivaalilla, Greifswaldin Nordischer Klang -festivaalilla, Kymijoen lohisoitossa ja Encuentro de Santanderissa. Hänet on palkittu kärkisijoilla Tallinnan kansainvälisestä Young musician -viulukilpailusta ja Jyväskylän viulukilpailussa.

Hän aloitti opintonsa 4-votiaana Kotkan-seudun musiikkiopistossa Merle Kaadun johdolla ja jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa 13-vuotiaana opettajanaan viulunsoiton Professori Réka Szilvay. Vuoden 2017-2018 hän opiskeli Wienissä opettajanaan Prof. Gerhard Schulz ja parhaillaan hän viimeistelee kandidaatin tutkintoaan Sibelius-Akatemiassa Tero Latvalan johdolla. Mestarikurssiopettajista mainittakoon  Janne Malmivaara, Elina Vähälä, Ana Chumachenco, Tuomas Haapanen, Mi-Kyung Lee, Pinchas Zukerman ja Zakhar Bron. Yhteistyötä hän on tehnyt mm. Augustin Dumayn ja Nobuko Imain kanssa. Höglund rakastaa orkesterimusiikkia ja onkin ehtinyt sitä tehdä jo paljon mm. Sibelius-Akatemian Sinfoniaoreksterin konserttimestaina (yhteistyöprojekti Juilliard –Schoolin kanssa Esa-Pekka Salosen johdolla) ja Radion Sinfoniaorkesterin kolmannen konserttimestarin osittaisena sijaisena.

Höglund kiittää uransa rahallisesta tukemista Pro Musica –säätiötä, Wegelius-säätiötä ja erityisesti Suomen Kulttuurirahaston keskus- ja Kymenlaakson säätiötiä.

Hän soittaa tällä hetkellä Sibelius-Akatemian omistamaa Stradivarius –viulua.

 

Antto Tunkkari

 

 

 

 

 

 

 

 

Antto Tunkkari (s.1996) aloitti sellonsoiton viisivuotiaana Keski-Pohjanmaan Konservatoriolla Katriina Outakosken ja myöhemmin
Emilia Otavan oppilaana. Vuosina 2012-2015 Tunkkari opiskeli Keski-Pohjanmaan Konservatorion perustutkintolinjalla Lauri Pulakan oppilaana. Tunkkari aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa syksyllä 2016 Roi Ruottisen luokalla, ja nykyisin häntä opettaa Sibelius-Akatemiassa Tuomas Lehto.
Antto Tunkkari on myös osallistunut lukuisille kursseille, joilla häntä ovat opettaneet mm. David Cohen, Josephine Knight, Samuli Peltonen, Jan-Erik Gustafsson, Marko Ylönen, Reinhard Lazko sekä James Wilson.

Solistin tehtävissä Tunkkari on toiminut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin solistina. Lisäksi Tunkkari on innokas kamari- ja
orkesterimuusikko; hän onkin soittanut kamarimusiikkia muun muassa Kreeta-Maria Kentalan, Tomas Djubsjöbackan, Paavo Pohjolan, Jaakko
Luoman, Ilmo Rannan, Atte Kilpeläisen sekä Teemu Kupiaisen opastuksella. Hän on Kokkolan SyysKamari -kamarimusiikkifestivaalin
taiteellinen johtaja. Lisäksi Tunkkari on esiintynyt kamarimuusikkona mm. RUSK-festivaaleilla sekä Hailuodon Musiikkipäivillä. Tunkkarin
opintoja ovat tukeneet Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahasto sekä Sibelius-Akatemian tukisäätiö.

 

Ossi Tanner

 

 

 

 

 

21-vuotias Ossi Tanner voitti Tampereen pianokilpailun 2017 ja Leevi Madetojan pianokilpailun 2015. Hän on esiintynyt solistina mm. Radion sinfoniaorkesterin, Sinfonia Lahden, Tampere Filharmonian, Oulu Sinfonian, Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin sekä Tapiola Sinfoniettan kanssa. Tanner valittiin Sinfonia Lahden kauden 2017–2018 residenssitaiteilijaksi.

Hän on tehnyt yhteistyötä useiden tunnettujen muusikoiden, kuten Hannu Linnun, Klaus Mäkelän, Arto Noraksen, Sakari Oramon, Li-Wei Qin, Hartmut Rohden, Hagai Shahamin, Réka Szilvayn ja Gregor Wittin kanssa.
Hänet on kutsuttu vuoden nuoreksi taiteilijaksi Mäntän ja Hauhon musiikkijuhlille sekä esiintymään mm. Naantalin musiikkijuhlille, Turun musiikkijuhlille, Kauniaisten musiikkijuhlille, Lahden Sibelius-festivaalille, Hetan musiikkipäiville, Pianistit tunturissa -kiertueelle Lappiin, Kangasala-taloon, Kokkolan SyysKamariin, Radion sinfoniaorkesterin Myöhäisillan kamarimusiikkiin sekä Tampereen Pianoseuran konserttisarjaan. Vuonna 2015 Tanner valittiin yhdeksi Kuhmon Kamarimusiikin nuorista taiteilijoista.

Tanner on konsertoinut mm. Ruotsissa, Virossa, Norjassa, Venäjällä, Puolassa, Saksassa, Belgiassa, Ranskassa, Italiassa ja Kroatiassa. Kamarimusiikkia Tanner on soittanut mm. Radion sinfoniaorkesterin, Tapiola Sinfoniettan sekä Sinfonia Lahden muusikoiden kanssa.
Pro Musica -säätiö valitsi Tannerin vuoden nuoreksi muusikoksi vuonna 2015. Tannerin uraa ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Martin Wegelius -säätiö ja Pro Musica -säätiö.

Tanner aloitti pianonsoiton kuusivuotiaana Sirpa Heikkilän oppilaana Brysselissä. Hän jatkoi opintojaan Länsi-Helsingin musiikkiopistossa ja Sibelius-Akatemiassa sekä Pariisin konservatoriossa. Hänen opettajiaan ovat olleet mm. Konstantin Bogino, Michel Dalberto, Thomas Hecht, Sirpa Heikkilä, Paavali Jumppanen, Junio Kimanen, Claire-Marie Le Guay, Tuula Pulkki sekä Erik T. Tawaststjerna.
Tanner on myös osallistunut useille mestarikursseille sekä opiskellut vuonna 2013 perustetussa Nuorten pianoakatemiassa.

 

Reijo Tunkkari

 

 

 

 

 

 

 

 

Reijo Tunkkari on soittanut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterissa vuodesta 1976 ja on toiminut sen 1. konserttimestarina vuodesta 1994. Tunkkari opiskeli viulunsoittoa Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa vuosina 1972–82 ja jatkoi opintojaan Edsbergin musiikkikoulussa Tukholmassa opettajinaan Jennifer Nuttall-Wolf ja Endre Wolf. Hän suoritti siellä viuludiplomin keväällä 1989 esiintyen Ruotsin radion sinfoniaorkesterin solistina.

Tunkkari on opiskellut yksityisesti mm. Igor Bezrodnyin ja Eli Gorenin johdolla. Nykyisin hän toimii kamariorkesterin ohella Kokkola-kvartetin ensiviulistina sekä viulunsoiton opettajana Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa ja Yrkeshögskolan Noviassa.

 

Niko Valkeapään yhtye

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Julia Marie Naglestad

Niko Valkeapää on syntyjään Enontekiöltä, jossa hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa aina lukion loppuun asti. Opiskelujen jälkeen työ löytyi Enontekiön naapurikunnasta Kautokeinosta. Viimeiset 30 vuotta Niko on luonut muusikon uraa Norjassa.

Niko on monipuolinen lauluntekijä, laulaja ja joikaaja, jonka musiikki on melodista ja modernia folkmusiikkia popahtavilla ja elektronisilla vaikutteilla. Niko sanoittaa itse laulunsa omalla äidinkielellään, saamen kielellä.

Nikon mukana lavalla ovat samat muusikot, joiden kanssa hän on soittanut melkein 20 vuotta ensimmäisen levyn julkaisemisesta lähtien: Georg Buljo (kitara), Per Willy Aaserud (trumpetti ja kosketinsoittimet), Helge Harstad (basso) ja Tom Rudi Torjussen (rummut).

%d bloggaajaa tykkää tästä: