Hetan musiikkipäivät

Heahtá Musihkkabeaivit ◊ Musikdagarna i Hetta ◊ Hetta Music Festival

Historiaa

Historiaa vuosittain

 

1963
Seitakuoron harjoitusleiri tuli Hettaan 1993. Musiikki ja Hetta kohtasivat toisensa. Niinpä Seitakuoro kävi vuosikausia aina keväisin harjoittelu- ja hiihtoretkellä Hetassa.
Tapahtuma syntyi virallisesti 1969 kuoron perustaja Mauno Astala työn tuloksena.
51 kuorolaista ja muusikkoa osallistui tapahtumaan. Sen nimeksi tuli silloin Musiikkia Pohjoisessa.

1969
Hetan Musiikkipäivät syntyivät virallisesti Mauno Astalan työn tuloksena. Yhteensä 51 kuorolaista ja muusikkoa osallistui tapahtumaan, jonka nimenä oli alussa Musiikkia Pohjoisessa.

1978
”Soihtu sammui – musiikki ei” Pohjolan Sanomat otsikoi. 150 hengen hiihtäjän soihtukulkue lähti koululta Bachin musiikin säestämänä järven jäälle, mutta sää teki tepposet näyttävälle esitykselle. Myrsky ja sade sammuttivat nuorison soihdut ennen aikojaan.

1981
Enontekiön taidetoimikunta Elsa Vuontisjärven johdolla otti järjestääkseen Hetan Musiikkipäivät yhdessä kunnan kulttuuritoimen kanssa.

1982
Käyttöön otettiin Pentti Tullan suunnittelema tunnus.

1984
28.5.1984 pidettiin Hetan Musiikkipäivät ry:n perustava kokous kunnanjohtaja Tuomo Karjalainen toimiessa kokouksen koollekutsujana. Perustajajäseniksi merkittiin Anneli Aro, Jorma Juutilainen, Fiilus Keskitalo, Maija-Liisa Keskitalo, Timo Kurki, Lauri Orava, Anja Rötkönen, Aura Vuontisjärvi, Elsa Vuontisjärvi. Ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Elsa Vuontisjärvi.

1985
Yhdistys osti flyygelin 1985 Oulusta Musiikki Kullakselta Osuuspankin lainan turvin kunnan takaamana. Flyygeli on korjattu Nummelassa 1996 Jussi Sainion käyttämänä.
Hetan Musiikkipäivät liittyi Finland Festivalsiin ensimmäisenä talvitapahtumana, mutta taloudellisista syistä jouduimme eroamaan 2003. Kuuluimme myös Lapland Festivalsin kärkitapahtumiin muutaman vuoden siihen asti kun organisaatio lopetettiin.

1988
Erkki Apajalahden toimittama Hetta Kronikka julkaistiin Hetan Musiikkipäivien 20-vuotisjuhlan kunniaksi.
Ohjelmassa oli lastenkonsertti, jossa esiintyi Kolme Blondia. He olivat musiikkikasvatuksen lehtori Eeva-Leena Sariola ja opiskelija/harmonikansoittaja Mari Kätkä sekä kanteleensoiton ja musiikkileikkikoulun opettaja Satu Sopanen.

1990
Vapaavuori perusti yhdessä virolaisen Andres Mustosen kanssa Suomalais-virolaisen barokkiorkesterin Hetan Musiikkipäiviä varten 1990. Orkesterissa oli puolet virolaisia ja puolet suomalaisia muusikoita. Se esiintyi monena vuonna Musiikkipäivillä ja suurilla festivaaleilla muualla Suomessa. Vapaavuori on ollut Musiikkipäivien toiminnassa 1971 lähtien.

1991
Arktinen Jäädraama näyteltiin Musiikkipäivillä. Sen käsikirjoitti ja ohjasi Lilja
Kinnunen-Riipinen ja sävelsi Risto Vähäsarja. Esiintyjinä olivat Enontekiön koululaiset.
Jäädraama oli esitetty Hetassa Jyppyrän maastossa aikaisemmin parina vuonna.

1993
Yleisradio on ollut äänittämässä ja tekemässä suoria lähetyksiä monena vuonna. 1993 pitkäperjantain ja pääsiäispäivän jumalanpalvelukset televisioitiin suorina
lähetyksinä saameksi tekstitettyinä. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet kirkkoon eikä edes eteiseen, vaikka penkkejä kannettiin lisää seinien viereen.

Englantilainen huipputähti David James oli kohdannut Vapaavuoren vuosia sitten ja kertonut, että haluaisi joskus päästä laulamaan festivaalille, joka järjestetään jossain hyvin pohjoisessa tunturialueella. Ystävät ja tuttavat olivat ylistäneet niitä. Hän ei tiennyt, että Vapaavuori oli festivaalin taiteellinen johtaja. 1993 Hetassa hän käveli lakitta pakkasessa Ounasjärven jäällä paksu tukka hulmuten. Hän ihmetteli mitä ihmiset tekevät kyykkiessään jäällä paikallaan. Kummastellen asiaa, hän sanoi, että haluaa ehdottomasti jään alle kalastamaan, kun tulee seuraavan kerran.

Liikuntahallissa Kuopio tanssii ja soi -festivaalin tanssijat esittivät kansantansseja eri maista.

1994
Yhdistyksen huonosta rahatilanteesta johtuen ei järjestetty Hetan Musiikkipäiviä. Enontekiön Yrittäjäyhdistys järjesti korvaavan tapahtuman ”Hetan Pääsiäissävel”.

1996
Reijo Kela tanssiesityksineen ei päässyt kirkkoon. Sen sijaan Kela tanssi valtuustosalin suojatulla pöydällä, kiipeili seinän rimoissa paljain jaloin ja yöpaidassa Risto Vähäsarjan säestäessä. Reijo antoi kaikille naisille ruusun. Esityksessä oli mukana myös valtavat poronsarvet.

Ranskan television kuvaajaryhmä vieraili Hetan Musiikkipäivillä.

1996 päätimme huonon rahatilanteen vuoksi palkata esiintyjät mahdollisimman lähialueelta, jotta matka- ja muut kustannukset pysyisivät pieninä. Tämä johti siihen, että Opetusministeri ei antanut ropoakaan avustusta, koska juhlat olivat vain ”paikalliset”.

1997
Tsekin tasavallan suurlähettiläs Dana Hunátová tyttärineen tuli neljän päivän vierailulle Hetan Musiikkipäiville.
Järjestettiin pianisti Olli Mustosen konsertti elokuussa sekä Itsenäisyyspäivän konsertti, jossa esiintyivät Rova-kvartetti vahvistettuna, johtajana Heikki Yli-Tepsa, Tunturilaulajat Vesa-Matti Tastulan johdolla, Päivyt Kurki, sello ja Vesa-Matti Tastula, piano.

1998
Tapahtuma sai Enontekiön kunnalta 3:ksivuodeksi varmistetun apurahan 1998-2000, joka antoi pitkäjänteisemmän mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa Musiikkipäivät.

1999
Amerikkalaisesta tutkimuksesta innostuneena päätettiin antaa kaikille 1999 syntyneille enontekiöläisille vauvoille Lumen Valo yhtyeen CD-levy. Tutkimus kertoi, että vastasyntyneen henkiseen kehitykseen voi vaikuttaa musiikin ja varsinkin klassisen musiikin kuuntelu.

Kun rahaa ei ollut palkata tapahtumasihteeriä, suunniteltiin Enontekiön ensimmäinen EU-projekti nimeltään MUSIKALOTTI 1999 (kesto 1,3 v.) Projekti kartoitti säveltäjät, esiintyjät, musiikkioppilaitokset opettajineen, konserttisoittimet, virittäjät jne. klassisen musiikin alueelta.
Kartoituksen alueeksi rajattiin Pohjois-Ruotsi, -Norja ja -Suomi. Projektin aikana tekivät suhteiden luomismatkan Arkangeliin Venäjälle Vilho Vähäsarja, Pekka Välimäki, Timo Tuominen ja Ritva Laakso. Siellä tutustuttiin musiikin opetukseen, opiskelijoihin ja ammattitaiteilijoihin. Vierailun seurauksena vuonna 2001 Arkangelin valtiollinen kamariorkesteri tuli esiintymään Hettaan.

2000
Yhdistys palkkasi aikaisemmin yhdessä kunnan kanssa tai valtion työllistämistuen avulla tapahtuma-aikaisia työntekijöitä, mutta talouden huonontuessa heitä ei enää ole voitu palkata. Onneksemme järjestelyihin tuli silloin mukaan kansainvälinen työleiri kahtena vuonna. Leiriläisiä tuli Belgiasta, Italiasta, Englannista, Hollannista, Saksasta, Sveitsistä, Japanista, Ranskasta ja Sloveniasta vuosina 2000-2001.

2001
Presidentti Tarja Halonen puolisoineen ja seurueineen tuli Arkangelin valtiollisen kamariorkesterin konserttiin yksityiseltä lomaltaan Äkäslompolosta.

2002
Enontekiön kunta juhlisti 125-vuotis merkkipäiväänsä ja järjesti Hetan Musiikkipäivät.

2004
Vesa-Matti Tastula otti taiteellisen johtajan työn lisäksi hoitaakseen myös puheenjohtajan tehtävät, hoitaen niitä kolme vuotta.

2005
Kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen antoi monena vuonna avustusta Hetan Musiikkipäiville.
Kauko Sorjosen kustantamana järjestettiin 4 konserttia muuna kuin pääsiäisen aikana.

2006
Hetan Musiikkipäivät ovat järjestäneet monet neuvottelut yrittäjien ja kunnan päättäjien kanssa. 2006 oli isompi neuvottelu tapahtuman tulevaisuudesta ja taloudesta. Mukana olivat: Hilkka Vanhapiha, Simo Rundgren, Hannes Manninen, Jari ja Janina Vilén, Pentti Keskitalo, Pentti Mäkitalo, Kauko Sorjonen, Pirkko Arstila, Päivi Istala, Vesa-Matti Tastula, Ari Angervo, Asko Muraja, Lasse Mäkitalo, Ritva Laakso, Martti Vieltojärvi, Pentti Raittimo, Anne Keskitalo-Hohti ja Tanja Näkkäläjärvi.

2007
Taiteellisen johtajan Ari Angervon aikana Hetan Musiikkipäivillä totuttiin kuulemaan kantaesityksiä. Paavo Korpijaakon Requiem esitettiin tänä vuonna.
Yksi konserteista lähetettiin suorana lähetyksenä internetin kautta ja se saavutti suuren menestyksen.

2009
Juhlavuonna Enontekiö elää -päivä Skierrissä oli omistettu kunnan lapsille. Koululaiset tekivät pyynnöstämme juhlavuoden teemaan ”Luonto ja ihminen” liittyviä piirustuksia yli 100, joista koostettiin taidenäyttely ja vaikean valinnan jälkeen 6:sta painettiin Hetan Musiikkipäivän kortteja. Sabina Keskitalon joutsenpiirustus valittiin ohjelmavihkojen kanneksi vuodelle 2010.

Oppilaiden esitykset jatkuivat kylän läpi kunnan virastotalolle, Luppokodille, Aspa-taloon ja lopuksi kirkkoon yhteiseen konserttiin Tunturilaulajien ja Osuma-ensemblen kanssa.
40-vuotisjuhlissa Luontokeskuksessa esitettiin DVD ”Hetan Musiikkipäivät kautta aikojen”. Luontokeskuksessa oli myös 31. valokuvan näyttely menneiltä vuosilta.
Juhlavuoden poikkitaiteellisena vierailijana oli Kemin taidekoulu. Heidän töistään koottiin näyttely Tunturi-Lapin luontokeskukseen. Lasimaalauksilla koristeltiin konserttipaikan, Enontekiön kirkon ikkunat.

2012
Hetan Musiikkipäivien hallitus vieraili omin kustannuksin Helsingin Musiikkitalossa kuuntelemassa Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria, jossa soitti tuleva taiteellinen johtaja Lauri Pulakka.

2014

Julkaistiin Hetan Musiikkipäivien ensimmäinen lehti.

 

Historiaa henkilöittäin

Yhdistyksen perustaminen
Tulevaa Hetan Musiikkipäivät yhdistystä olivat suunnittelemassa 22.4.1984 Hetassa Yrjö Alamäki, Tornionlaakson kuntaintoimikunta, Anneli Aro, Enontekiön kulttuurisiht.; Mauno Astala, opettaja, Hetan Musiikkipäivien ”isä”; John Eriksson, Regionmusiken Ruotsi; Jorma Juutilainen, Enontekiön kirkkoherra; Tuomo Karjalainen, Enontekiön kunnanjohtaja; Maija-Liisa Keskitalo, Enontekiön kulttuurilautakunnan puh.joht.; Seppo Kimanen, Kuhmon kamarimusiikki; Timo Kurki, Enontekiön kansalaisopiston musiikinopettaja; Kari Laine, Lapin läänin taidetoimikunnan siht.; Timo Närhinsalo, Lapin läänin taidetoimikunnan puh.joht.; Lauri Orava, Enontekiön Taideyhdistyksen puh.joht.; Jan Pawlowski, rikskonserter Ruotsi; Anja Rötkönen, rajakuntien yhteistyön projektisiht., tulkki; Harry Sernklef, Regionmusiken Ruotsi; Ellen Urho, valtion säveltaidetoimikunnan puh.joht.; Elli Valkama, Enontekiön Taideyhdistys; Pekka Vapaavuori, Hetan Musiikkipäivien tait.joht.; Elsa Vuontisjärvi, Enontekiön Taideyhdistyksen siht.; Heikki Lampela, Matkailun Edistämiskeskus; Erkki Pohjola, Tapiolan kuoron joht.; Erik Prost, opettaja Tromssan musiikkikoulu; Martti Vuolukka, Pohjolan Sanomien toimittaja.

Yhdistyksen puheenjohtajat kautta aikojen
Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Elsa Vuontisjärvi vuoden verran, Maija-Liisa Keskitalo 8 v, Pekka Välimäki 3 v, Martti Vieltojärvi 3 v, Vilho Vähäsarja 4 v, Vesa-Matti Tastula 3 v, Hilkka Vanhapiha 6 v, Asko Muraja 3 v ja Irene Salonen v. 2013 alkaen.

Hetan Musiikkipäivien taiteelliset johtajat
Mauno Astala n. 15 v, Pekka Vapaavuori 10 v, Matti Apajalahti 5 v, Vesa-Matti Tastula 6 v, Ari Angervo 7 v ja Lauri Pulakka v. 2014 alkaen

Yhdistyksen sihteerit
Anneli Aro, Ritva Laakso, Anne Keskitalo-Hohti, Juhani Kelloniemi ja nyt Satu Kotavuopio.

Pitkäaikaisimmat hallituksen jäsenet
Timo Kurki, Ritva Laakso, Pekka Välimäki, Maija-Liisa Keskitalo, Martti Vieltojärvi, Anni-Marja Valkeapää, Vesa-Matti Tastula, Hilkka Vanhapiha, Terttu Pohjanen, Asko Muraja, Lasse Mäkitalo, Pentti Raittimo, Vilho Vähäsarja ja Aarne Kultima.

Ruokaa ovat esiintyjille laittaneet
Maija Vuontisjärvi monta vuotta, Annikki Paajanen, Hetan Majatalo, Paavontalo, Erämaakota, Anja Vieltojärvi, Jussantupa, Hotelli Hetta, Pirita Kotavuopio, Ounasrysä, Lyhtypiiri.

Enontekiöläisiä esiintymispaikkoja
Esiintymispaikkana ovat kirkon lisäksi olleet ainakin liikuntahalli, Tunturi-Lapin luontokeskus, Pyhäkero, koulut, Hotelli Hetta, kunnan valtuustosali, lumilinna, lentokenttä, Vuontispirtti, Lihtosten koti ja Maija-Liisa ja Olavi Keskitalon koti.

 

Yksityiskohtia ja toimintatapoja vuosien varrelta

• Alusta alkaen tapahtumassa on mukana ollut esiintyjiä Ruotsista ja Norjasta. Pekka Vapaavuoren ollessa taiteellisena johtajana alkoi yhteistyö virolaisten kanssa. Pitkät perinteet ovat myös Neuvostoliiton/Venäjän kanssa. Monena vuonna Musiikkipäivillä on esiintynyt saamelaisen kulttuuriperinteen taitajia.

• Tapahtumalla oli monena vuonna postissa erikoisleima.

• Erilaisia näyttelyjä on ollut monena vuonna virastotalolla, liikuntahallissa ja Tunturi-Lapin luontokeskuksessa.

• Yhtenä painopistealueena ovat olleet nuoret, lahjakkaat ja uraansa luovat taiteilijat, joita halutaan tuoda esille. Monia heistä on kuultu myöhemmin kansainvälisillä areenoilla.
• Muualta tuleva yleisö on kiinnostunut Lapin taiteen omista saavutuksista sekä paikallisesta kulttuuriosaamisesta. Se antaa juhlille toivottua itsenäistä sävyä.

• Tapahtuman mielenkiintoa ovat lisänneet varsinkin viime vuosina uusien sävellysten tilaaminen kotimaisilta säveltäjiltä ja niiden kantaesittäminen Hetassa. Alkuaikoina Hetan Musiikkipäivät jalkautuivat myös kyliin. Jälleen 45-juhlavuonna ja toivottavasti jatkossakin konsertteja kuullaan myös kouluissa ja kylissä. Onpa Hetan Musiikkipäivillä ollut jazz-konserttejakin.

• Mukana on ollut aina joku esiintyjä, joka ei ole aikaisemmin käynyt Lapissa.

• Alkuvuosikymmeninä esiintyjät majoittuivat koululla. Nykypäivän keski-ikäiset esiintyjät haluavat majoittua hotelliin eivätkä koulun lattialla ohuilla patjoilla. Sen sijaan nuoremmille sopii koulumajoitus.

• Talkootyön määrä on paljon lisääntynyt. Puheenjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei makseta palkkioita eikä matkakuluja.

• Tapahtuman rahoituksen saaminen on aina ollut varsin töisevää ja aikaa vievää. Yhtään senttiä ei tule mistään automaattisesti. Monia opetus/kulttuuriministereitä on tavattu tai oltu muuten yhteydessä. Myös kansanedustajiin tai mahdollisiin sponsoreihin on pidetty yhteyttä avustusten saamiseksi. Kulttuuriministeri myönsi 80-luvulla suurempia avustuksia ja lisäavustuksina tarpeen mukaan n. ”joululahjarahaa”.

• Enontekiöläiset ovat jo monena vuonna päässeet konsertteihin puoleen hintaan.

 

Lähteet: Erkki Apajalahti, Hetta-Kronikka, Ritva Laakso ja Hetan Musiikkipäivien arkisto

%d bloggers like this: