Viidenkymmenen vuoden ajan klassista musiikkia

Hetan Musiikkipäivät järjestetään tänä vuonna jo 53. kertaa. Puolivuosisataisen tapahtuman historia on mielenkiintoinen ja vaiherikas.

Musiikkipäivien synty

Hetan Musiikkipäivät on saanut alkunsa nykyisin Rovaniemellä toimivan Seitakuoron harjoitus- ja hiihtoleireistä vuosina 1963–1969. Kuoron perustajat, innokkaat musiikkimiehet ja opettajat, Mauno Astala Kemijärveltä ja Paavo Heikkilä Pellosta toivat kuoron Hettaan harjoittelemaan ja hiihtämään.

Tuolloin suunnitelmissa oli ainoastaan edistää sekakuorokulttuuria Peräpohjolassa ja Lapissa. Kuoro toimikin ensimmäiset vuodet maakunnallisena kuorona. (Apajalahti, 1988)

Kuoron ja muiden mukaan houkuteltujen muusikkojen yhteisiä harjoitusleirejä pidettiin vuosina 1963 – 1968 lähes vuosittain Hetassa ja niiden ohessa järjestettiin konsertteja ja musiikkitapahtumia.Useana vuonna soittajia tuli Pohjois-Norjaa ja Ruotsia myöten. Hetan ensimmäiset Musiikkipäivät järjestettiin vuonna 1969 Seitakuoron nimissä. (Apajalahti, 1988)

1983–1993

Rakensin ensimmäisen Musiikkipäivien ohjelman turvallisesti hyvin tuntemieni taiteilijoiden ja kuorojen varaan ja jossa enontekiöläisillä oli jatkossakin tärkeä rooli Musiikkipäivien esiintyjien joukossa.

Mauno Astala oli omalla tahollaan ollut aktiivinen ja kutsunut mukaan kansainvälisiä esiintyjiä. Kahdeksassa Enontekiöllä järjestetyssä ja neljässä matkakonsertissa kävi lähes 2000 kuulijaa.
Enontekiöläiset ottivat tapahtuman omakseen. Taideyhdistyksen Elsa Vuontisjärvi ja kunnan kulttuurisihteeri Anneli Aro hoitivat omalta osaltaan Musiikkipäivien valmistelut ja läpiviemisen. Musiikkipäiville oli syntynyt peruskonsepti, jonka pohjalta oli hyvä jatkaa.

Lue lisää

1993–1999

Taiteellisen johtajan rooli tällaisessa kontekstissa on yhtä aikaa ihanteellinen ja haastava. Ihanteellinen siksi, että ympäristö jo sinänsä virittää kuulijat mielentilaan, jossa ajan ja materian merkitys katoavat ja mieli on avoin musiikin vastaanottamiselle. Haastava siksi, että odotukset konserttien sisällöstä ja tasosta ovat jo etukäteen korkealla. Lisähaasteensa tuovat toki logistiikka (matkustus, majoituskapasiteetti yms.) ja rahoituksen varmistaminen. Mutta kaikista näistä aineksista on syntynyt vuosi toisensa jälkeen Hetan Musiikkipäivät, jokaisella kerralla omalla tavallaan ainutkertainen tapahtuma.

Lue lisää

2000–2006

Vuoden 2000 Musiikkipäivät olivat ensimmäiset, joiden valmistamiseen osallistuin taiteellisena johtajana. Kaiken kaikkiaan jo se, että silloinen Hetan Musiikkipäivät r.y.:n puheenjohtaja Vilho Vähäsarja oli edellisenä syksynä ehdottanut, että ottaisin tuon tehtävän hoitaakseni, hämmensi mieltäni suuresti. Itselläni ei tuolloin ollut minkäänlaista kokemusta klassisen musiikin konserttien järjestämisestä. Henkilökohtaiset yhteydet merkittäviin kotimaisiin taiteilijoihin ja kokoonpanoihin puuttuivat, puhumattakaan kansainvälisistä. Kielitaidosta kohdallani ei voi puhua. Sanotaan, että kun suommee ja savvoo osovvaa, sitä pärjäillöö. Siltäkin osin jälkimmäisen taito puuttui. Ei auttanut kuin tukeutua tällaisissa kysymyksissä edeltäjäkollegoihin ja tietenkin Musiikkipäivien pitkäaikaisiin luottamushenkilöihin ja työntekijöihin.

Lue lisää

2007–2013

Kirjoitin vuoden 2007 esipuheessani, että Hetan Musiikkipäivät ovat aina olleet taiteellisten johtajiensa näköisiä niin taiteellisessa kuin taloudellisessa mielessä. Nyt haluan lisätä tuohon ehdottomasti ajan tuoman merkityksen.

Kaksi olennaista ajatusta rakensi suunnitteluani: sävellystilaus per vuosi ja mahdollisuuksien mukaan pääsiäisaiheinen suurimuotoinen teos. Siihen aikaan toimin opettajana ja kapellimestarina kahden kaupungin, Oulun ja Tampereen musiikkioppilaitoksissa, joissa oli poikkeuksellinen orkesteri- ja kuorotoiminta. Lisäksi laitoksissa oli poikkeuksellinen johto: Ahti Alatalo ja Airi Hirvonen edustivat Oulun Konservatoriota ja Oulunseudun Ammattikorkeakoulua ja Ilari Laakso ja Olli Mikkilä Tampereen Konservatoriota ja Pirkanmaan Ammattikorkeakoulua. Molemmat osapuolet uskalsivat ottaa vastuulleen, solisteja lukuun ottamatta, kaikki kustannukset. Näihin kahteen kaupunkiin keskittyi myös kuorot, osa solisteista ja valtaosa säveltäjistä. Paavo Korpijaakko, Hannu Pohjannoro, Ilari Laakso, Tuomas Turriago ja Jouni Kaipainen tulivat kaikki Tampereen yhteisestä musiikkioppilaitoksesta, Jouko Tötterström Oulunseudun Ammattikorkeakoulusta. Lisäksi Sven Rasmussen Färsaarilta ja Olli Kortekangas Helsingistä.

Lue lisää

2014–2019

Omana kautenani ehkä tyypillisin Musiikkipäivien rytmi on ollut: tiistaina Enontekiön päivä, keskiviikkona paikallinen Minun virteni –yhteislauluilta (jossa usein on ollut vieraina myös Musiikkipäivien taiteilijoita) ja torstaista sunnuntaihin Enontekiön kirkon klassisen musiikin konserttien sarja. Lisäksi olivat päiväkoti- koulu- ja vanhainkotikonsertit, Pyhäkeron musiikkihetki sekä vierailukonsertit, joka vuosi Juhlsin Hopeapajassa mutta myös vuosittain vaihtuvissa kohteissa. Joka vuosi juhlien taiteilijat ovat olleet avustamassa myös pääsiäisajan jumalanpalveluksissa Enontekiön kirkossa.

Vuosittain vaihtuvat teemat -käytäntöä olen jatkanut. Teema tarjoaa näkökulman, tavan kuunnella, ja ehkä herättää ajattelemaankin tuoreella tavalla.

Lue lisää

Klassista musiikkia ja luonnon rauhaa
25.–31.3.2024

Osta lippuja