Norrbotten NEO

Säveltäjä Leevi Räsänen (s. 1997, Enonkoski) on musiikin kuluttajana kotonaan yhtä lailla yökerhojen tahmean hikisessä jytkeessä, konserttisalien nykymusiikin kihinöissä ja jenkkimusikaalien katsomoissa. Vaikutteiden ja lähtökohtien moninaisuus on hallitsevaa hänen työskentelyssään. Teoksensa hän luo uniikkiin kontekstiin aina eri keinoin. Räsäsen teoksissa näkyvät hänen arvonsa, henkilökohtaiset kokemuksensa, sekä useat populaarikulttuurin ilmiöt ja lainaukset. Hän rakentaa niitä usein mielen sisäisten kokemusten, kuten muistojen, ihmissuhteiden, tunteiden, sekä ajan ja paikan kokemusten ympärille. Sävellysopintojaan Sibelius-Akatemiassa viimeistelevä Räsänen on aktiivinen toimija nykymusiikin ruohonjuuritasolla konserttituottajana ja puheenjohtajana Suomen UNM ry:ssä sekä Korvat auki -yhdistyksessä. Aloitteellisuudestaan tunnettu Räsänen toimii taiteellisena johtajana perustamallaan Pauhu-nykymusiikkifestivaalilla, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa Enonkoskella heinäkuussa 2022. Räsänen on lyhyessä ajassa tullut teoksillaan tunnetuksi mm. Koreassa ja Yhdysvalloissa, sekä edustanut Suomea Ung Nordisk Musik -festivaaleilla Ruotsissa 2019, Tanskassa 2021 ja Norjassa 2023. Räsäsen työskentelyä ovat tukeneet mm. Taike, Paulon säätiö, Greta ja William Lehtisen säätiö, sekä BNP Paribas.  

Viulunsoiton kolmevuotiaana aloittaneen Kasmir Uusituvan opintopolku on kulkenut Itä-Helsingin Musiikkiopiston ja Sibelius-Akatemian nuoriso-osaston kautta ammattiopintoihin Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan, Pariisin Konservatorioon ja Sveitsin kansainväliseen Menuhin-akatemiaan, tärkeimpinä opettajinaan Kaija Saarikettu, Lauri Untamala, Olivier Charlier, Oleg Kaskiv ja Maxim Vengerov. Uusituvan muusikkotaustaan kuuluu runsas annos kansanmusiikkia, johon hän kasvoi perheensä kanssa musisoidessa. Kiinnostus eri genreihin ja improvisaatioon on pysynyt tärkeänä osana hänen muusikkouttaan. Kovassa nousussa olevien solisti- ja kamarimusiikkitehtäviensä ohella hän vierailee monissa orkestereissa konserttimestarina. Uusitupa on täydentänyt musiikinopintojaan Jorma Panulan ja Petri Komulaisen kapellimestariluokilla. Kokonaisvaltainen lähestymistapa musiikin tekemiseen ja opiskeluun on vakiinnuttanut Uusituvan aseman yhtenä maamme monipuolisimmista uuden sukupolven muusikoista.

AccaBellat - 2018 aloittanut enontekiöläinen kuoron ja lauluyhtyeen kombinaatio, joka toimii osana Revontuli-Opiston toimintaa. Tämänhetkistä kokoonpanoa luotsaa Outi Keskitalo ja hänen lisäkseen kuorossa laulavat: Hannamari Hintsa Raija Hytönen Jessica Keskitalo Katja Keskitalo Anneli Kultima Kaisa Nuutinen Pauliina Näkkäläjärvi Ohjelmisto koostuu kevyestä pop- ja iskelmämusiikista.   AccaBellat-lauluyhtye ja Ems esiintyvät tiistaina 4.4. paikallisessa konsertissa Enontekiön koulun liikuntahallissa.

EMS on keväällä 2022 syntynyt enontekiöläinen musiikillinen ryhmittymä, jonka kahdeksaa jäsentä yhdistää intohimo musiikkiin. Ryhmittymän ensimmäinen yleinen esiintyminen oli elokuussa 2022 Hetan kotiseutumuseolla. EMS:n ohjelmistoon kuuluu cover-biisejä 60-luvulta alkaen aina nykyhetkeen asti. Bändin tavoitteena on esittää musiikkia josta voivat nauttia sekä soittajat että yleisö. Petri Niemi: kitara ja laulu Jarno Viitanen: laulu Jenni Saukkonen: laulu Taina Niemelä: basso ja koskettimet Heikki Tourunen: kitara ja basso Anu Ollila: kitara Miika Saukkonen: rummut Sakari Ainali: saksofoni, koskettimet, taustalaulu   Ems ja AccaBellat-lauluyhtye esiintyvät tiistaina 4.4. paikallisessa konsertissa Enontekiön koulun liikuntahallissa.  

Oulussa lapsuutensa viettänyt Hannu Alasaarela (s. 1994) aloitti soittoharrastuksensa 8-vuotiaana yksityisen vapaasäestyksenopettajan Anna-Maija Kinnusen johdolla. Ensimmäiset vuodet pianon ääressä kuluivat soitinta itsenäisesti tutkien ja improvisoiden, ja omia pieniä sävellyksiäkin kertyi pöytälaatikkoon. Myöhemmin Alasaarela siirtyi Oulunsalon taidekouluun Kimmo Pihlajamaan ja myöhemmin myös Jouko Tötterströmin oppiin. Sibelius-Akatemiaan siirryttyään hän on saanut ammentaa inspiraatiota lukuisilta mestareilta, kuten Liisa Pohjolalta, Tuija Hakkilalta, Ilmo Rannalta, Erik T. ja Hui-Ying Tawaststjernalta sekä Matti Raekalliolta. Alasaarela on saanut työlleen näkyvyyttä useissa pianokilpailuissa. Syksyllä 2017 hän edusti Suomea kansainvälisessä Maj Lind -pianokilpailussa, ja pääsi  finaaliin ainoana eurooppalaisena pianistina. Hän on soittanut useiden suomalaisorkesterien solistina sekä esiintynyt kamarimuusikkona, liedpianistina ja sooloresitaalein Suomen tärkeimmillä musiikkijuhlilla ja festivaaleilla. Alasaarelan soittoa on mediassa kuvailtu muun muassa "kirkkaksi, herkkäsointiseksi, läpikuultavan selkeäksi ja rytmisestijoustavan eläväksi" (HS 25.8.2017), "äärimmäisen hienostuneeksi ja jopa aristokraattisen tyylikkääksi" (Kaleva 21.9.2019). Hän on saanut kiitosta myös siitä, että "hänen soittonsa ei ole samanlaista kuin muiden, eikä se edusta mitään traditionaalista koulukuntaa" (YLE 31.8.2017). Keväällä 2023 ilmestyy Alasaarelan esikoislevy Bachin Goldberg-variaatioista. Alasaarela soittaa mielellään taidemusiikkia koko musiikinhistorian leveydellä ja tekee edelleen myös sävellys- ja sovitustöitä. Hän inspiroituu musiikin lisäksi myös muun muassa luonnontieteistä, kirjallisuudesta ja filosofiasta.

Saara Särkimäki aloitti sellonsoiton pullantuoksuisessa Länsi-Helsingin musiikkiopistossa, jossa hänen opettajinaan olivat mm. Sami Mäkelä ja Marion Göbel. Opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemiassa Tuomas Ylisen, Tuomas Lehdon ja Martti Rousin luokilla sekä vuonna 2019 Erasmus-vaihdossa Konstantin Heidrichin luokalla Universität der Künstessä Berliinissä. Musiikin kandidaatiksi Saara valmistui syksyllä 2018 ja tällä hetkellä hän opiskelee maisteriohjelmassa Gustav Riviniuksen johdolla Hochschule für Musik Saarissa, Saksassa. Syksyllä 2022 Saara voitti ensimmäisen palkinnon Walter-Gieseking -kilpailussa sekä neljännen palkinnon Turun sellokilpailussa. Kamarimusiikki on jo pienestä pitäen ollut lähellä Saaran sydäntä, ja sen saloihin Saaraa ovat johdattaneet vuosien varrella mm. Paavo Pohjola, Antti Tikkanen ja Paavali Jumppanen, sekä Saarbrückenissä Tatevik Mokatsian ja Krzysztof Chorzelski. Keväällä 2020 Saara soitti Ilmari Hannikainen -pianokamarimusiikkikilpailun finaalissa, ja syksyllä 2021 hänet valittiin “Yehudi Menuhin Live Music Now Saarland” -säätiön kamarimusiikkistipendiaatiksi. Saaran voi bongata kamarimusisoimassa mm. Luosto Soi! -festivaalilla sekä Kamarimusiikkiviikoilla Saarbrückenissä. Saara on Helsingin kaupunginorkesterin jäsen ja hänellä on käytössään Pro Philharmonia ry:n omistama Giacomo Rivolta -sello vuodelta 1810. Vapaa-ajalla Saara nautiskelee laadukkaista jäätelöistä sekä luonnon rauhasta.

Ánnámáret, Anna Näkkäläjärvi-Länsman on Nuorgamista käsin vaikuttava saamelaisartisti. Hänen joikuihinsa perustuva Nieguid duovdagat -albumi ilmestyi vuonna 2021 ja se valittiin vuoden kansanmusiikkialbumiksi ja oli ehdolla Etno Emma -kategoriassa Emma Gaalassa. Näkkäläjärvi-Länsman on toiminut solistina, muusikkona ja opettajana useissa produktioissa saamelaismusiikin parissa. Hetan Musiikkipäiville tilatussa yhteisteoksessa Sibelius-Akatemian tohtoriopiskelijat Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Jaime Belmonte yhdistävät saamelaisen joiun ja suomalaisen klassisen musiikin uudeksi joiuksi, jota klassiset instrumentit säestävät ja kommentoivat.  Annan toisen kantaesityksen säveltäjäparina on ruotsalainen Krister Hansén. Molempien teosten solistina on Anna Näkkäläjärvi-Länsman.

Jaime Belmonte Caparrós on espanjalais-suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja tutkija Helsingistä. Hän työskentelee itsenäisenä säveltäjänä ja tekee yhteistyötä eri taiteilijoiden kanssa tutkien kulttuurienvälisyyttä, poikkitieteellisyyttä ja uusia ilmaisutapoja teknologioiden avulla. Hänen musiikkinsa pyrkii luomaan hienostuneita ja mukaansatempaavia äänimaailmoja perinteisiä, laajennettuja tekniikoita ja elektroniikkaa yhdistäen. Tilan ja ääniarkkitehtuurin havainnointi ovat jatkuvasti läsnä Jaimen töissä. Tällä hetkellä hän tekee Sibelius-Akatemiassa taiteellista tohtoritutkimusta tutkien tieteidenvälisen yhteistyön metodologioita, niiden vaikutusta tehokkuuteen, luovan vapauden, valtarakenteiden ja kollektiivisen tekijän sekä yhteistyöympäristön aiheuttamia muutoksia säveltäjän luomisproses-sissa. Hän valmistui sävellyksen kandidaatiksi ja maisteriksi Sibelius-Akatemiasta Lauri Kilpiön johdolla ja Kaija Saariahon mentorina, ja hänellä on aiempi tutkinto säveltämisestä ja musiikin teoriasta Murcian konservatoriossa. Lisäksi hän on osallistunut lukuisiin työpajoihin, mestarikursseihin, akateemisiin ohjelmiin ja residensseihin, kuten Ruta Quetzal, Tenso Workshop for Choir and Electronics, Transcultural Collaboration ja Atlas Lab. Jaimen musiikkia kuullaan säännöllisesti Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa, useilla festivaaleilla ja johtavien nykymusiikkiyhtyeiden esittämänä. Lisäksi hänen musiikkiaan on palkittu useissa kilpailuissa, kuten 42. Irino-palkinnossa, 1. PAMPA-residenssissä ja 1. Witold Szalonek -kilpailussa, ja hänen taiteellista toimintaansa tukevat tällä hetkellä Suomen Musiikkisäätiö ja Taiteen edistämiskeskus. Jaimen sävellys- ja akateeminen elämä yhdistyy Ruamjain ja Järvenpään kamarikuoron taiteelliseen johtamiseen, aktiiviseen uraan yhtyelaulun ammattilaisena, musiikinopetukseen Kansainvälisessä musiikkikorkea-koulussa sekä jäsenyyteen nuorten säveltäjien Korvat Auki -seurassa, Suomen säveltäjien seurassa ja monikultuurisessa Catalysti-yhdistyksessä.

Uuteen musiikkiin erikoistunut klarinetisti Robert Ek on ollut Norrbotten NEO:n jäsen vuodesta 2007. Hän työskentelee tiiviisti nykysäveltäjien kanssa ja on tehnyt jo yli 20 levytystä solistina ja kamarimuusikkona. Hänen toimenkuvaansa kuuluu myös yhteistyö kirjoittajien, koreografien ja filmintekijöitten kanssa. Ek on esiintynyt monilla merkittävillä nykymusiikkifestivaaleilla kuten Varsovan syksy, Huddersfield Contemporary Music Festival, June in Buffalo, Faithful (Berlin), ISCM World Music Days, Musica Viva (Lissabon) ja Beijing Contemporary Music Festival. Viime vuosina hän on keskittynyt taiteelliseen tutkimukseen ja laajentaa klarinetin ilmaisukeinoja osana tohtoriopintojaan Luleån Teknillisessa korkeakoulussa.    

Hildá Länsman on joikaaja ja lauluntekijä Utsjoelta, Suomen pohjoisimmasta kunnasta. Hän on kasvanut vanhojen perinteiden poronhoidon, käsityön (duodji) ja joiun (luohti) parissa ja yhdistänyt taustansa akateemiseen opiskeluun Sibelius-Akatemian Global Music -ohjelmassa. Hän on saanut kansainvälistä tunnustusta useiden kriitikoiden ylistämien saamelaismusiikkiyhtyeiden kuten Soljun, VILDÁ:n, Gájanas ja Tuomas Norvion laulusolistina. Solju palkittiin Suomen Etnogaalassa Vuoden kansanmusiikin luojaksi 2019 ja Suomen Kustannusyhdistyksen Genre Free -kategoriassa vuonna 2018. Soljun debyyttialbumi Ođđa Áigodat (Uudet ajat) voitti The Indigenous Music Awards (IMA) -kilpailun vuonna 2019. VILDÁ:n debyyttialbumi Vildaluodda – Wildprint valittiin Song Lines Magazine -lehden yhdeksi vuoden 2019 parhaista albumeista. Yhtye voitti vuonna 2021 Euroopan komission myöntämän MME Talent Awards -palkinnon. Länsman ja Viivi-Maria Saarenkylä ovat kiertäneet kansainvälisesti muun muassa Espanjassa, Ranskassa, Chilessä, Ruotsissa, Tanskassa ja Kanadassa. Hildá Länsman on säveltänyt Hetan Musiikkipäivien sävellystilausteoksen yhdessä nykymusiikkia säveltävän Leevi Räsäsen kanssa.