HETAN MUSIIKKIPÄIVÄT 28.-30.8.2020

Heahtá Musihkkabeaivvit ◊ Musikdagarna i Hetta ◊ Hetta Music Festival

Taiteilijat

Viikonloppufestivaalin 28-30.8. esiintyjät

Lapin sotilassoittokunnan vaskikvintetti


Pentti Ojala, trumpetti
Erkki Mäntyranta, trumpetti
Jukka Hämäläinen, käyrätorvi
Tuomas Virkkala, pasuuna
Ville Niemelä, tuuba
Markus Lindell, lyömäsoittimet

 

Paavali Jumppanen

Paavali Jumppanen heittäytyy mielellään suurten teoskokonaisuuksien esittämiseen. Yksi ikäpolvensa aktiivisimmista ja kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaispianisteista sujahtaa vaivatta Bachin Die Kunst der Fugesta Schönbergin pianokonserttoon ja Brahmsin konsertoista Beethovenin sonaatteihin. Hän on esiintynyt lukuisien kuulujen kapellimestarien kanssa, joista mainittakoon David Robertson, Sakari Oramo, Susanna Mälkki, Osmo Vänskä sekä Jaap van Zweden. Avantgardea rakastava Jumppanen on tehnyt yhteistyötä monien aikamme säveltäjien kanssa. Työskentely Pierre Boulezin, William Duckworthin, Henri Dutilleuxin, Perttu Haapasen ja Lauri Kilpiön kanssa on avannut Jumppaselle monipuolisen näkökulman musiikin alati ajassa muuttuvaan luonteeseen.

Opinnot veivät Jumppasen Sibelius-Akatemian kautta Sveitsiin, jossa hän työskenteli Krystian Zimermanin johdolla kolmen vuoden ajan. Baselin Musiikkiakatemiassa hän opiskeli pianon lisäksi fortepianon, klavikordin ja urkujen soittoa – Jumppanen esiintyykin nykyään myös urkurina. Venäläispianisti Konstantin Bogino on ollut Jumppaselle tärkeä mentori hänen uransa aikana.

Jumppanen vietti 2011–12 lukuvuoden vierailijana Harvardin yliopiston musiikkitieteen laitoksella Yhdysvalloissa syventyen erityisesti Wieniläisklassismin moniin ulottuvuuksiin. Hän on esittänyt sekä Beethovenin että Mozartin pianosonaatit useissa runsasta huomiota saaneissa konserttisarjoissa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Ensimmäisenä suomalaispianistina Jumppanen on levyttänyt Beethovenin 32 pianosonaattia.

Kansainvälisen solistiuransa lisäksi Jumppanen on suosittu opettaja, joka on toiminut mm. Sibelius-Akatemian vierailevana professorina. Hän toimii kansainvälisen PianoEspoo-festivaalin taiteellisena johtajana sekä pohjoiskalottialueella järjestettävän monitaiteisen Väyläfestivaalin taiteellisen toimikunnan puheenjohtajana. Monien levypalkintojen lisäksi Paavali Jumppanen on saanut Jenny ja Antti Wihurin Rahaston tunnustuspalkinnon suomalaisen kulttuurielämän hyväksi tekemästään työstä.

 

Lauri Sallinen

Lauri Sallinen tunnetaan omaäänisenä klarinetistina ja valovoimaisena esiintyjänä perinteisen klassisen kuin uudenkin musiikin saralla. Kamarimuusikkona hän on yksi Suomen kysytyimmistä klarinetisteista, jota kuullaan säännöllisesti musiikkifestivaaleilla Suomessa ja ulkomailla – kuten Helsingin Juhlaviikot, Ultima Festival (Oslo), MATA Festival (New York), Classic con brio (Osnabrück), Musiikin Aika, Meidän Festivaali, Hiljaisuus-festivaali, Crusell-viikko, Lux Musicae, Musica Kalevi Aho. Kuhmon kamarimusiikin vakiovieraita hän on ollut vuodesta 2010.
Orkesterisolistina Sallinen on esiintynyt mm. Avanti! kamariorkesterin, Lapin kamariorkesterin, Saimaa Sinfoniettan, Mikkelin, Lappeenrannan ja Joensuun kaupungiorkestereiden, Ylioppilaskunnan Soittajien ja Sibelius-Akatemian Sinfoniaorkesterin kanssa. Klassisen konserttorepertuaarin lisäksi hän on kantaesittänyt Mikko Nisulan ja Markku Klamin klarinettikonsertot sekä soittanut Enno Poppen ja Benjamin Brittenin solistiteosten Suomen ensiesitykset. Hän on myös kiertänyt kotimaisia orkestereita omilla musiikinlajeja yhdistävillä orkesteriproduktiollaan, joissa hän toimii sekä klarinettisolistina, orkesterin liidaajana että musiikin sovittajana. Näistä produktioista vanhaa suomalaista tangoa heijastelevaa Satujen maata on esitetty jo lähes kaksikymmentä kertaa ja keväinen Spring Bubbles -kokonaisuus sai ensiesityksensä Lapin kamariorkesterin kanssa kevällä 2015.
Sallinen on aktiivinen uuden musiikin tulkki, ja olennainen osa hänen muusikkopersoonaansa on läheinen yhteistyö monien nykysäveltäjien kanssa. Nykymusiikkia hän soittaa mm. suomalaisen Uusinta Ensemblen norjalaisen Ensemble Temporumin ja mikrotonaaliseen musiikkiin erikoistuneen MikroEnsemblen kanssa. Sallinen on taiteilijana kiinnostunut musiikin esityksellisyydestä ja musiikin yhdistämisestä luovalla tavalla liikekieleen. Helsingin Juhlaviikoilla 2017 sai ensi-iltansa hänen kokoillan sooloesityksensä Solitude, jossa sooloklarinettikonsertti ja muusikon liikekieli kasvavat nykytanssiesitykseksi koreografian, videosuunnittelun ja äänisuunnittelun avulla. Samassa yhteydessä julkaistiin myös Sallisen debyyttilevytys Songs of Solitude (Alba Records).
Sallinen aloitti klarinetinsoiton synnyinkaupungissaan Kuhmossa, itäisessä Suomessa, tärkeimpänä alkutaipaleen opettajanaan ja innoittajanaan Arrigo Christian Blom. Hän jatkoi solistisia opintoja Sibelius-Akatemiassa ja Manhattan School of Music – musiikkikorkeakoulussa Kari Kriikun, François Bendan ja Charles Neidichin johdolla valmistuen musiikin maisteriksi vuonna 2009. Klarinettiopintojen lisäksi hän on opiskellut sävellystä Lauri Kilpiön johdolla Sibelius-Akatemiassa. Sallisen taiteellista työskentelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Lapin taitedoimikunta, Koneen säätiö ja Musiikin edistämissäätiö. Vuonna 2012 hänelle myönnettiin Kainuun kulttuuripalkinto.

 

Vildá

VILDÁ
VILDÁn musiikki on uniikki yhdistelmä mystisiä joikuja, svengaavia rytmejä ja improvisaatiota. Vaikutteita ammennetaan saamelaisten vahvasta yhteydestä luontoon, nykypäivän popmusiikista sekä suomalaisesta kansanmusiikista. Hildá Länsmanin vaikuttavat joiut ja Viivi Maria Saarenkylän ilmeikäs harmonikka luovat dialogin, joka tempaisee kuulijan matkalle pohjoisen tuntureille, Saamenmaan tuulien tuiverrukseen – tyttömäisellä charmilla.

Hildá Länsman – joiku, laulu, kehärumpu
Viivi Maria Saarenkylä – harmonikka, efektit

Hildá Länsman on kipuamassa vauhdilla Utsjoelta koko kansan tietoisuuteen upeaäänisenä joikaaja-laulajana, joka tunnetaan muun muassa Solju-yhtyeestä. Viivi Maria Saarenkylä on kansainvälisissä musiikkikilpailuissa palkittu nuori harmonikkavirtuoosi ja Vuoden Harmonikkataiteilija 2018, jonka musiikkiin on lukuisilta keikkareissuilta tarttunut vivahteita eri puolilta maailmaa.

VILDÁn esikoisalbumi Vildaluodda – Wildprint (2019, Bafe’s Factory) sai heti ilmestyttyään runsaasti kansainvälistä huomiota ja on valittu muun muassa Songlines Magazinessa vuoden kymmenen parhaan levyn joukkon. VILDÁ on sittemmin keikkaillut Pohjoismaissa, Bulgariassa, Ranskassa, Espanjassa, Kanadassa ja Skotlannissa.

 

 

Pääsiäisviikon taiteilijat (tapahtuma peruttu pääsiäiseltä 2020)

 

Lauri Angervo, sello

 

 

 

 

 

 

 

 

Sellisti Lauri Angervo vietti keskivertolapsen elämää 4-vuotiaaksi kunnes silmäonnettomuuden johdosta ymmärsi, kuinka hauskaa on olla huomion keskipisteenä.
Jo parin vuoden kuluttua Lauri esiintyi ensimmäistä kertaa Helsingin Kaupungiorkesterin solistina pianokappaleella Iloinen Torvi.
Curriculumissa kannattaa aina mainita mm. Laurin esiintyminen Metropolitan -oopperassa yhdessä Matti Salmisen kanssa. Lupaavan laulajan ura kaatui kuitenkin äänenmurrokseen.
Tavoitellun näyttelijä-koomikon ura tyssäsi sen sijaan murska-arvosteluun YLE:n suorassa lähetyksessä, kun Lauri äityi haukkumaan eturivissä istuneen silloisen musiikkipäällikön.
Näiden tapahtumien seurauksena Lauri päätti keskittyä sellotekniikan hiomiseen. Toistakymmentä vuotta kestäneet opinnot lukuisissa korkeakouluissa opettivat hänet mm. pelkäämään esiintymistä. Tunnetut opettajat kommentoivat Lauria seuraavasti: “Sinulla on vain kaksi ongelmaa – oikea ja vasen käsi.” (Myöhemmin myös kolmas ongelma; pää) ja “Your playing is like ketchup; it tastes all the time the same”.

Lauri on esiintynyt niin solistina, kamarimuusikkona kuin lukuisten kuuluisien orkestereiden riveissä ympäri maailmaa. Näistä mainittakoon Deutche Kammerphilharmonie, Ensemble Moderne, Avanti! sekä Helsingin Juniorijouset, josta Lauri erotettiin, koska olisi pitänyt soittaa myös neljännessä asemassa.

Myöhemmällä iällä Lauri kouluttautui Alexander-tekniikan opettajaksi. Samalla hän yritti hetken myös valaistua. Valaistuminen keskeytyi, kun silloinen vaimo palautti pojan maanpinnalle.

Laurin elämän suurimpiin pettymyksiin kuuluu se, että hänen poikansa ovat kasvaneet ohi Playmobileista.

 

Amelia Coleman, oboe

 

 

 

 

 

 

Amelia Coleman suoritti maisteritutkintonsa Genevessa professori Ogrintchoukin johdolla. Hän on Suomen Kansallisoopperan orkesterin oboisti, joka on työskennellyt englannintorven soittajana mm. australialaisessa Queenslandin sinfoniaorkesterissa ja Royal Philharmonic Orchestrassa, jonka Proms-konsertissa hän on esiintynyt myös solistina. Hän on vieraillut lukuisissa orkestereissa kuten Orchestre de Suisse Romande, Royal Danish Orchestra, Netherlands Philharmonic Orchestra, Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Helsingborgin orkesteri, Scharoun Ensemble ja Ensemble Contrechamps. Hän on myös esiintynyt muun muassa Luzernin festivaaliakatemiassa, sveitsiläisellä Zermattin festivaalilla ja Crusell-viikoilla.
Amelian soittamista kantaesityksistä voidaan mainita Australian ensiesitys Peteris Vasksin englannintorvikonsertosta Queenslandin orkesterin kanssa. Hän on Lumo-kvintetin jäsen, joka sai toisen palkinnon Lyonin Kansainvälisessä kamarimusiikkikilpailussa vuonna 2017.

 

Hanna-Maaria, laulu ja koskettimet

 

 

 

 

 

Hanna-Maaria on laulaja-lauluntekijä, joka sijoittui toiseksi X Factor Suomi -ohjelmassa keväällä 2018. Hän on Suomen historiassa ensimmäinen laulukilpailuun osallistuja, joka pääsi yleisöäänestyksissä finaaliin omilla kappaleilla.

Iltalehden vuoden 2016 musiikkitulokkaiden listalle valittu laulaja on tullut tutuksi isommalle yleisölle pehmeällä lauluäänellään Cheekin sinkulla “Sä huudat”.

Hanna-Maaria on tehnyt töitä laulajana ja lauluntekijänä myös muiden Suomen eturivin artistien, kuten Suvi Teräsniskan, Antti Tuiskun, Saara Aallon, Mariskan, Scandinavian Music Groupin, Diandran ja Neon2:sen kanssa. Hanna-Maaria kilpaili vuoden 2013 Voice of Finlandissa Elastisen joukkueessa.

 

Heli Haapala, huilu

 

 

 

 

 

 

 

 

Heli Haapala aloitti huilunsoiton 9-vuotiaana Rauman poikasoittokunnassa, jossa useimmat raumalaiset puhallinsoittajat ovat soittamisesta innostuneet. Turun ja Lahden kautta tie vei Rovaniemelle Lapin kamariorkesteriin. Vaikka opettajia ja muita soittamisen kannalta merkittäviä vaikuttajia on ja on ollut useita, huilisti uskoo oppineensa eniten ja monipuolisimmin musiikista Lapin kamariorkesterin riveissä. Orkesterityön lisäksi Heli on soittanut resitaaleja muun muassa Raumalla ja Seilissä, ja mukavana harrastuksena hän järjestää Kupillinen musiikkia -ilmaiskonsertteja Rovaniemen Korundin kahvilassa. Helillä ei ole suosikkisäveltäjää tai -musiikkilajia, mutta sekä barokki- että nykymusiikki vetoavat häneen, ja puhallinkvintetissä soittaminen on huilistin sydäntä lähellä.

 

Soile Isokoski, sopraano

 

 

 

 

 

 

 

 

Sopraano Soile Isokoski valmistui Sibelius-Akatemiasta kanttoriksi ja lauluopettajaksi v. 1985. Laulun ensikonsertin hän piti Helsingissä v. 1986. Lukuisten menestyksekkäiden laulukilpailujen jälkeen kotimaassa ja ulkomailla Isokoski on esiintynyt tunnetuissa oopperataloissa, konserttisaleissa ja musiikkijuhlilla ympäri maailmaa. Syksyllä Soile Isokoski aloitti laulumusiikin lehtorina Oulun Ammattikorkeakoulussa ja on lisäksi toiminut Sibelius-Akatemian vierailevana professorina vuodesta 2015.

 

Reetta Kataja, viulu

 

 

 

 

 

Alavutelaissyntyinen viulisti Reetta Kataja (s.1986) aloitti viulunsoiton 5-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistossa Tarja Turusen oppilaana. Reetta on opiskellut Anatoli Melnikovin, Katinka Korkealan, Janne Malmivaaran, Tero Latvalan sekä Elina Vähälän johdolla. Reetta valmistui Musiikin Kandidaatiksi keväällä 2010 Sibelius-Akatemiasta ja kesällä 2012 Musiikin Maisteriksi erinomaisin arvosanoin Hochschule für Musik Detmoldista Saksasta. Työt Lapin kamariorkesterin vakituisena I konserttimestarina Reetta aloitti tammikuussa 2013.
Reetta on osallistunut mm. Hagai Shahamin, Jaakko Kuusiston sekä Tuomas Haapasen mestarikursseille. Kamarimusiikkia Reetta on opiskellut mm. Paavo Pohjolan, Marko Ylösen, Minna Pensolan, Xenia Jankovicin, Peter Orthin sekä Auryn-kvartetin johdolla ja on osallistunut Ralf Gothonin sekä Eberhard Feltzin mestarikursseille.
Reetta on työskennellyt konserttimestarina seuraavissa orkestereissa: Tapiola Sinfonietta, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Sinfonia Lahti, Detmolder Kammerorchester sekä Nordea Jean Sibelius Orchestra. Reetta työskenteli Lappeenrannan kaupunginorkesterin konserttimestarin sijaisena syksyllä 2012 ja Helsingin kaupunginorkesterin II konserttimestarina kevätkaudella 2017. Reetan soittoa on kuultu mm. Avantin Suvisoitossa, Rauma Festivossa sekä Jousia ensemblen riveissä.
Reettaa ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto, Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto sekä Aino ja Arvo Mursulan säätiö.

 

Reetta Kumpulainen, laulu ja harmonikka

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Anna Laakso, piano

Anna Laakso Kuva: Tatu Kantomaa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Anna Laakso tekee värikästä ja monipuolista muusikon ja esiintyjän uraa kaihtamatta ennakkoluulotonta toimintaa taiteen eri kentillä. Rovaniemelle kotiutunut pianisti on ansioitunut erityisesti kamarimusiikin ja liedin saralla tarttuen samalla intensiteetillä myös solistisiin tehtäviin. Sujuvasta sukkuloinnista taiteen eri työmailla kertovat lukuisat monitaiteelliset yhteistyöt niin teattereiden kuin tanssijoiden kanssa, sekä toimiminen Rovaniemen teatterin ja Kemin kaupunginteatterin kapellimestarina vuosina 2013-2018 työnkuvanaan musisoinnin lisäksi sovittaminen, säveltäminen ja roolityöt.

Anna opiskeli Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Tuija Hakkila, Heini Kärkkäinen ja Carlos Juris. Tärkeimpiä kamarimusiikillisen intohimon herättäjiä ovat olleet opettajat Paavo Pohjola, Ralf Gothoni, Ilmo Ranta ja Ilan Gronich. Anna soitti diplomikonserttinsa keväällä 2004 ja valmistui musiikin maisteriksi 2008. Hän soitti ensikonserttinsa vuonna 2011.

Anna on konsertoinut kotimaassa lukuisilla festivaaleilla (mm.Helsingin Juhlaviikot, Loviisan Sibeliuspäivät, Turun musiikkijuhlat, Riihimäen Kesäkonsertit,…) sekä Euroopan maissa ja Kiinassa kamarimusiikki-kumppaneinaan taiteilijoita kuten Ivry Gitlis ja Zoltan Kocis. Lied-yhteistyötä Anna tekee säännöllisesti mm. sopraano Pia Freundin kanssa. Kuluvan vuoden 2020 aikana Annaa voi kuulla mm. Meidän Festivaalilla, Rauma festivossa, Nurmeksen Kesäkonserteissa ja Katrina-festivaalilla Ahvenanmaalla.

Vuodesta 2004 Anna on tehnyt läheistä yhteistyötä John Storgårdsin johtaman Lapin Kamariorkesterin kanssa moninaisissa tehtävissä niin orkesterin jäsenenä, kamarimuusikkona kuin solistina, sekä toiminut orkesterin projektien vetäjänä pianistina, laulajana ja juontajana. Anna on työskennellyt usean säveltäjän kanssa kantaesittäen ja levyttäen heidän teoksiaan mm. Tampere Biennalessa ja Musica Nova – festivaalilla. Hän on levyttänyt Kaija Saariahon musiikkia Ondinelle viulistien Antti Tikkanen ja Minna Pensola kanssa, sekä Lapin Kamariorkesterin kanssa mm. Mahleria, Outi Tarkiaista, Sunleif Rasmussenin soolopiano- ja kamarimusiikkia, sekä tuoreimpana levytyksenä Hans Abrahamsenin kulttiteoksen Schnee. Mieluisiin uuden musiikin projekteihin kuuluu mm. Helsingin Juhlaviikoille 2015 tehty Lotta Wennäkosken Wunderbar-kamarioopperan kantaesitys.

Anna on nauttinut valtion ja Suomen Kulttuurirahaston taiteilija-apurahoja vuosina 2013 ja 2016. Hän luotsaa Rovaniemellä Valoa Kamariin- yhdistyksen toimintaa ja on Nurmeksen Kesäakatemian ja Kesäkonserttien vuorotteleva taiteellinen johtaja yhdessä professori Tuija Hakkilan kanssa.

 

Lapin Kamariorkesteri

 

 

 

 

 

Lapin kamariorkesteri on Suomen ja koko EU-alueen pohjoisin ammattikamariorkesteri. Se perustettiin vuonna 1972. Orkesterin taiteellisena johtajana on syksystä 1996 lähtien toiminut kapellimestari John Storgårds. Orkesterin historian ensimmäisenä päävierailijana 2019-2021 toimii sellisti-kapellimestari Tomas Djupsjöbacka. Päätoimisia muusikoita orkesterissa on 18.

Rovaniemeä kotipaikkanaan pitävä orkesteri on alueorkesteri, joka esiintyy Lapin läänissä ja koko Pohjoiskalotilla mutta myös ympäri Suomea. Orkesteri on kysytty vierailija eri festivaaleilla. Se on konsertoinut mm. Tampere Biennalessa, Viitasaaren Musiikin aika –festivaalilla, Pohjoismaisilla musiikkipäivillä, Korsholman musiikkijuhlilla, Luosto-Classic –tapahtumassa, Helsingin Juhlaviikoilla, Riihimäen kesäkonserteissa ja Savonlinnan oopperajuhlien yhteydessä.

Orkesteri vierailee myös ulkomailla. Vuonna 2013 vierailtiin Algeriassa kansainvälisellä festivaalilla ’Festival Culturel de Musique Symphonique’ ja vuonna 2014 Itävallassa Carintischer Sommer -festivaalilla sekä Lontoon BBC Proms –festivaalilla. Vuoden 2017 vierailukohteita olivat Unkari ja Kanada, joista viimeksimainitulla juhlistettiin Suomen 100 ja Kanadan 150 –merkkivuosia. Orkesteri on vieraillut myös Venäjällä, Ruotsissa, Tanskassa, Skotlannissa ja Saksassa.

Orkesterin profiili on poikkeuksellisen monipuolinen. Siinä kuuluu vahvasti niin oman aikamme musiikki kuin klassinen repertuaari ja eri aikakausien harvinaisemmat helmet. Orkesteri profiloituu myös jatkuvilla Suomen ensiesityksillä kaikilta aikakausilta. Se on kantaesittänyt useiden merkittävien säveltäjien teoksia, mm. viime vuonna 70-vuotisjuhliaan viettäneen Kalevi Ahon ensimmäisen kitarakonserton, jonka Yleisradio lähetti Yle1:ssä toukokuussa 2019, solistina kitaristi Ismo Eskelinen. Viimeksi helmikuussa 2020 kantaesitettiin Tomi Räisäsen kaksoiskonsertto ’Axis Mundi’ kahdelle fagotille ja kamariorkesterille.

Orkesterin huippuvierailijoita ovat olleet mm. Soile Isokoski, Håkan Hardenberger, Christian Tetzlaff, Nicholas Daniel, Nicholas Kraemer, Piers Adams, Colin Currie, Sabine Meyer, Stefan Dohr, Guy Braunstein, Kirill Gerstein, Benjamin Schmid, Lucie Horsch ja Tuomas Katajala. Yhteistyötä Lapin kamariorkesteri on tehnyt mm. BBC Philharmonic orchestran kanssa.

Orkesterin työ on saanut tunnustuksia mm. TV1:ltä ja Lapin taidetoimikunnalta. TV 1 myönsi myös Kalevi Ahon Luostosinfonialle Vuoden valopilkku 2003 –palkinnon; teoksen kantaesittivät Luostotunturilla Lapin kamariorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri.

Lapin kamariorkesteri on levyttänyt menestyksekkäästi. Yleisradio valitsi vuoden 2009 levyksi Kalevi Ahon Rituals -levyn. Vagn Holmboen Kamarisinfoniat –levy sai loistavat arvostelut ympäri maailmaa ja oli Gramophone Award 2013 ehdokkaana. Kalevi Ahon Theremin- ja käyrätorvikonsertto -levy sai arvostetun saksalaisen ECHO Klassik –palkinnon 2015. Orkesterille myönnettiin vuonna 2018 Tanskan radion P2-palkinto levystä ’Mignon’, joka sisältää tanskalaisen Bent Sørensenin musiikkia. Orkesterin vuonna 2018 julkaistu levytys Gustav Mahlerin 10. sinfoniasta, maltalaisen Michelle Castellettin täydentämänä ja sovittamana, on saanut loistavia arvosteluja. Se oli mm. BBC Music Magazinen kuukauden orkesterilevytys heinäkuussa 2019.

 

John Storgårds, kapellimestari

 

 

 

 

 

 

 

 

John Storgårds (s.1963) on opiskellut niin Sibelius-Akatemiassa kuin ulkomaillakin orkesterinjohtoa, sävellystä ja viulunsoittoa. Hän suoritti Sibelius-Akatemian kapellimestaridiplomin keväällä 1997 erinomaisin arvosanoin.

Storgårds aloitti muusikon uransa viulistina. Hän toimi konserttimestarina mm. Avanti! kamariorkesterissa ja Ruotsin radion sinfoniaorkesterissa. Ensimmäinen vakituinen kapellimestarikiinnitys oli vuosina 1992–96 Ylioppilaskunnan Soittajiin. Vuosina 2003–2008 hän oli Helsingin kaupunginorkesterin päävierailija, ja syksystä 2008 vuoden 2015 loppuun hän toimi orkesterin 12. ylikapellimestarina. Storgårds on johtanut vakituisesti myös Oulun kaupunginorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa ja ylikapellimestarina Tampere Filharmoniaa.

Lapin kamariorkesterin taiteellisena johtajana Storgårds aloitti vuonna 1996. Vakituisia ulkomaisia kiinnityksiä Storgårdsilla on päävierailijan kiinnitykset BBC Philharmonic Orchestraan ja Ottawassa National Arts Center Orchestraan. Storgårds työskentelee myös Münchenin kamariorkesterin taiteellisena partnerina. Storgårdsin viime kausien kiinnityksiä ovat olleet mm. loistavan vastaanoton saanut debyytti New Yorkin filharmonikkojen kanssa, ja esiintymiset Chicagon ja St. Louisin sinfoniaorkestereiden, London Philharmonic Orchestran sekä Scottish Chamber Orchestran kanssa. Storgårds kuuluu myös Lontoon Promsin vakioesiintyjiin BBC:n filharmonikkojen kanssa. Oopperakapellimestarina Storgårds on toiminut monissa Kansallisoopperan produktioissa, tuoreimpana Fagerlundin Höstsonaten. Savonlinnan oopperajuhlilla hän on johtanut mm. 2016 Mozartin Don Giovannin.

Storgårdsin orkesterilevytysten luettelo on mittava. Levytyksiin lukeutuvat mm. Sibeliuksen ja Nielsenin sinfonioiden kokonaislevytykset. Storgårds esiintyy ja levyttää ahkerasti myös viulistina. Storgårds on saanut lukuisia julkisia tunnustuksia (esim. säveltaiteen valtionpalkinto vuonna 2002 ja Pro Finlandia -mitali 2012). Lapin yliopiston promootiossa 17.5.2019 Storgårds vihittiin kunniatohtoriksi.

 

Taru Lehto, alttoviulu

 

 

 

 

 

 

 

 

Taru Lehto on hyvinkääläislähtöinen alttoviulisti, joka on muutaman Helsingissä vietetyn opiskeluvuoden jälkeen asunut ja soittanut Rovaniemellä Lapin kamariorkesterissa jo yli 23 vuotta.
Taru kokee olevansa ikuinen opiskelija, ja hän on töiden ohella opiskellut psykologiaa ja erityispedagogiikkaa ja suorittaa parhaillaan sosiaalityön opintoja avoimessa yliopistossa.
Muusikkona Taru kokee olleensa onnekas, sillä Lapin kamariorkesterissa soittamisen lisäksi hän on saanut toimia Savonlinnan oopperaorkesterin äänenjohtajana sekä sijaistaa niin ikään äänenjohtajana mm. Helsingin kaupunginorkesterissa ja Kansallisoopperan orkesterissa. Taru toimii tällä hetkellä myös Suomen alttoviuluseuran puheenjohtajana, mikä antaa hienon mahdollisuuden
tuoda oman soitinryhmän harrastajat ja ammattilaiset yhteen sekä kehittää alttoviulunsoittokulttuuria ja yhteisöllisyyttä soittajien keskuudessa.

 

Nieguid duovdagat -työryhmä

 

 

 

 

 

Ánnámáret, saamelaismuusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman on Utsjoelta käsin vaikuttava artisti, klarinetisti ja opettaja. Anna Näkkäläjärvi-Länsman on julkaissut kaksi sooloalbumia yhtyeensä Ánnámáret Ensemblen kanssa (Beallječiŋat 2011 ja Gollehelmmot 2016). Hän on toiminut solistina monissa produktioissa saamelaismusiikin parissa.

Ilkka Heinonen on kansanmusiikkiin erikoistunut muusikko ja säveltäjä soittiminaan jouhikko, G-violone ja kontrabasso. Euroopan kansanmusiikkikulttuureista vaikutteensa saaneiden yhtyeiden lisäksi Heinonen on toiminut niin solistina kuin orkestereissakin nykymusiikin ja vanhan musiikin konserteissa ja projekteissa.

Turkka Inkilä on monigenreinen muusikko ja säveltäjä. Yhtyeensä Tölöläbin kanssa hän on pyrkinyt tekemään skenekonventioita rikkovaa elektroakustista musiikkia, jossa sekoittuvat nykymusiikin arvaamattomuus, vilpitön kauneuden tavoittelu ja elektronisen tanssimusiikin kehokokemus. Hän opiskelee paraikaa opettajansa Gunnar Jinmei Linderin johdolla japanilaisen Kinko-koulukunnan shakuhachiohjelmistoa, ja vaikuttaa aktiivisesti helsinkiläisen Eloa ry:n riveissä säveltäjänä, sovittajana ja huilistina.

Marja Viitahuhta on mediataiteilija, jonka teokset ovat lyhytelokuvia, esityksiä, installaatioita, valokuvia ja kollaaseja. Hänen teoksiaan on esitetty kansainvälisesti, muun muassa Cannesin elokuvajuhlilla, jossa hänen elokuvansa 99 Vuotta Elämästäni on myös palkittu vuonna 2004. Kyseinen teos on myös hankittu sekä MoMA:n että Kiasman kokoelmiin. Useat Viitahuhdan teoksista käsittelevät kuolevaisuutta suhteessa olemassaoloon, tarkastelevat naisten omaelämäkerrallisia tarinoita ja kokemuksia sekä tutkivat tekstin ja kuvan välistä suhdetta.

 

Matias Niemelä, joiku

 

 

 

 

 

 

 

Pekka Niskanen, klarinetti

 

 

 

 

 

Pekka aloitti klarinettiopintonsa maanmainioilla Puolalan musiikkiluokilla Esko Parikan ohjauksessa. Konservatorion puolelle siirryttyään häntä opettivat Seppo Salovaara ja Tapio Liukkonen, joiden työn hedelmät Pekka mehusti valmistumalla konsalta viime vuosituhannen lopussa. Sibelius-Akatemiaan siirryttyään opettajina toimivat Harri Mäki ja Kari Kriikku, soitantaa edesauttoi ja valmistumista hidasti lokakuussa 2000 saatu työpaikka Lapin kamariorkesterissa. Maisteri Pekasta tuli (vanhempien iloksi) v. 2008.
Pekka on ottanut osaa muutamillekin mestarikursseille, mm. Anna-Maija Korsimaa, Romain Guyot, Alan Hacker, Andrew Marriner, Charles Neidich ja Wenzel Fuchs ovat hänelle yrittäneet tietoa päähän saada.
Pekka on esiintynyt kamarimuusikkona Suomessa ja ulkomailla ja soittanut myös mm. Tampereen ja Turun Filharmonioiden, Kansallisoopperan orkesterin ja Avantin riveissä.
Pekan lempikarkkeja ovat edelleen Fazerin Sininen (ihan se normaali) ja salmiakki eri muodoissaan (salmiakki-Pommix on huippu).

 

Outi Nissi, piano

 

 

 

 

 

Alkujaan muhoslainen pianisti Outi Nissi on kotonaan niin kamarimusiikin ja säestystehtävien kuin liedmusiikinkin parissa. Hän toimii pianomusiikin lehtorina Oulun Ammattikorkeakoulussa ja keskittyy työssään erityisesti laulu- ja orkesterisoitinopiskelijoiden ohjaamiseen säestävän pianistin roolissa. Työ Oamkin musiikin koulutuksen kansainvälisten asioiden koordinaattorina vie häntä säännöllisesti eri puolille Eurooppaa. Konsertti- ja opetusvierailuja hän on tehnyt mm. Norjaan, Italiaan ja Unkariin.
Outi Nissi opiskeli Sibelius-Akatemiassa sekä Prahan Esittävän taiteen akatemiassa opettajinaan Teppo Koivisto sekä Marian Lapsansky. Piano-opintojensa lisäksi hän on opiskellut kamarimusiikkia mm. Paavo Pohjolan ja Ralf Gothónin johdolla, ja on esiintynyt säännöllisesti erilaisissa kokoonpanoissa mm. Oulu Sinfonian kamarimusiikkisarjassa sekä eri musiikkijuhlilla (mm. Oulun musiikkijuhlat, Lieksan vaskiviikko, Joroisten musiikkipäivät). Yhteistyö säveltäjä Jouko Tötterströmin piano- ja kamarimusiikkiteosten esittäjänä on jatkunut jo vuosikymmenen.
Outi Nissin debyyttilevy (Modest Musorgski: Näyttelykuvia) julkaistiin maaliskuussa 2017.

 

Alice Sara Ott, piano

 

Alice Sara Ott on esiintynyt mm. Los Angelesin ja Ranskan radion filharmonisten orkestereiden sekä Lontoon ja Chicagon sinfoniaorkestereiden solistina. Syksyllä 2019 hän debytoi myös Berliinin filharmonikkojen solistina, Santtu-Matias Rouvalin johdolla. Kapellimestareista hän on tehnyt yhteistyötä myös mm. Gustavo Dudamelin, Pablo Heras-Casadon, Paavo Järven, Neeme Järven, Sakari Oramon, Gianandrea Nosedan ja Vladimir Ashkenazyn kanssa. Hän on toiminut myös residenssiartistina Kiinan esittävien taiteiden kansallisessa keskuksessa ja tehnyt kansainvälistä resitaalikiertuetta levynsä ’Nightfall’ pohjalta.
Alice Sara Ottin soittoa on luonnehdittu sulavaksi ja raikkaaksi (The Times), tekniikkaa häikäiseväksi ja sointia loistavan monipuoliseksi (The Guardian).
Ott levyttää Deutche Grammophon –levymerkille. Hän on levyttänyt mm. Frans Lisztin Transsendentaaliset etydit ja Frédéric Chopinin valssit. Pjotr Tshaikovskin ja Lisztin konserttojen levytyksestä Münchenin filharmonikkojen kanssa hän sai vuonna 2015 vuoden nuoren artistin Echo Klassik -palkinnon. Ottin viimeisin albumi ’Nightfall’ (2018) sisältää Erik Satien, Claude Debussyn ja Maurice Ravelin teoksia.

 

Ilkka Puputti, käyrätorvi

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilkka Puputti on opiskellut Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja Universitet für Musik und darstellende Kunst Wienissä Timo Ronkaisen, Esa Tapanin ja Thomas Jöbstlin johdolla ja täydentänyt opintojaan useilla mestarikursseilla. Hän on toiminut opiskeluaikojensa unelmatyöpaikassa Lapin kamariorkesterin käyrätorven äänenjohtajana vuodesta 2011 lähtien. Kevätkauden 2017 ajan Puputti toimi virkavapaallaan Sinfonia Lahden vierailevana äänenjohtajana.
Puputti on aktiivinen freelance-muusikko, ja esiintynyt lukuisilla kamarimusiikkifestivaaleilla sekä useimpien Suomen sinfonia- ja kamariorkestereiden orkesteriavustajana. Solistisissa tehtävissä hän on toiminut mm. Lapin kamariorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin, Pietarin Akateemisen Filharmonian, Lapin sotilassoittokunnan, Sibelius-Akatemia sinfonietan ja Metropolia Ammattikorkeakoulun sinfoniaorkesterin kanssa. Puputti toimii myös Lapin musiikkiopistossa käyrätorven tuntiopettajana.

 

Jussi Särkkä, fagotti

 

 

 

 

 

 

 

 

Jussi Särkkä aloitti fagottiopintonsa Joensuussa ja opiskeli sittemmin Sibelius-Akatemiassa Emanuel Elolan johdolla, valmistuen monien vaiheiden jälkeen musiikin maisteriksi 2003, 17 vuotta A-tutkinnon suorittamisen jälkeen. Hän on ollut vakituisesti kiinnitettynä Joensuun ja Helsingin kaupunginorkestereihin , Suomen Kansallisoopperan orkesteriin ja lopulta Radion Sinfoniaorkesterin 2. soolofagotistiksi vuodesta 1995. Särkkä on myös Avanti!- orkesterin perustajajäseniä ja äänenjohtaja sekä Suomalaisen Kamariorkesterin soolofagotisti. Hän on esiintynyt lukuisien suomalaisorkesterien solistina sekä kamarimuusikkona useimmilla Suomen merkittävimmillä musiikkijuhlilla. Särkkä toimi Uudenkaupungin Crusell- viikon taiteellisena johtajana 2006-2011. Hän on myös ollut Sibelius-Akatemian lehtori vuodesta 1994 saakka. Särkkä tunnetaan innokkaana kestävyysurheilun harrastajana, suurimpana intohimonaan maastohiihto. Puolison ja kolmen tyttären lisäksi hänen sydämensä on valloittanut 2013 syntynyt tyttärentytär.

 

Kaia Voitka, viulu

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaia Voitka aloitti viuluopintonsa kuusivuotiaana Viron Võrussa. Hänen opettajiaan olivat Kaido Välja Tallinnan musiikkikorkeakoulussa ja Mari Tampere-Bezrodny Sibelius-Akatemiassa. Joulukuussa 2019 hän aloitti maisteriopinnot Sibelius-Akatemiassa.

Mestarikursseilla hänen opettajiaan ovat olleet mm. Ulrike Danhofer, Detlef Hahn, Florian Donderer, Pavel Berman, Petru Munteanu, Sergey Kravchenko, Juri Zhislin ja Mihhail Kopelman.

Voitka on palkittu mm. kansainvälisissä Pavasario Sonata- kamarimusiikkikilpailussa Vilnassa 2012, Renaissance- kilpailussa 2014 Armeniassa 2014 ja Viron kansallisessa jousisoittajien kilpailussa 2015.
Vuonna 2012 hän sai Viron kansallisen kulttuurisäätiön Vladimir Sapožnin-palkinnon.
Kaia on soittanut Tallinnan kamariorkesterin ja Viron kansallisen sinfoniaorkesterin solistina.

Vuosina 2013-2016 hän oli Euroopan unionin nuorisoorkesterin (EUYO) jäsen. Hän on työskennellyt myös Radion sinfoniaorkesterissa ja Viron Sinfoniettassa. Syksystä 2019 lähtien hän on toiminut Lapin kamariorkesterin toisena viulujohtajana.

 

 

Pääsiäisviikon luennoitsijat

Helena Ranta, professori, oikeushammaslääkäri
Jari Rantapelkonen, ST, kunnajohtaja
Aleksi Rikkinen, Sturmbock-projekti
Oula Seitsonen, FT, arkeologi
Emil Sillanpää, Sturmbock-projekti

 

 

Tulevien tapahtumien esiintyjiä

ti 28.4. konsertti

Lapin Sotilassoittokunta

 

 

 

 

 

Suomessa toimii kuusi sotilassoittokuntaa, joista pohjoisin on Lapin sotilassoittokunta. Soittokunnan kotipaikka on Rovaniemi, josta se vie säännöllisesti musiikkitoimintaansa Lapin lisäksi Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Sotilasseremonioiden lisäksi monipuolinen ja ennakkoluuloton ohjelmisto tekee Lapin sotilassoittokunnasta omaleimaisen ja aktiivisen toimijan Pohjois-Suomen alueella.
Tähän EU:n pohjoisimpaan sotilassoittokuntaan kuuluu 29 muusikkoa ja kapellimestareina toimivat musiikkimajurit Jaakko Nurila ja Jarkko Aaltonen.

 

Jarkko Aaltonen, kapellimestari

 

 

 

 

 

 

 

 

Jarkko Aaltonen aloitti musiikkiopintonsa 6-vuotiaana kirkkouruilla Varsinais-Suomen musiikkiopistossa. Soitto-oppilaskoulutuksen hän suoritti vuosina 1991–1995 Sotilasmusiikkikoulussa Hämeen rykmentissä. Klarinettiopintoja hän on suorittanut Päijät-Hämeen konservatoriossa ja Turun Taideakatemiassa. Hän toimi Laivaston soittokunnan konserttimestarina vuosina 2000–2005. Puhallinorkesterinjohtoa Aaltonen on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui vuonna 2010 musiikin maisteriksi.
Aaltonen on toiminut Akateemisen puhallinorkesterin taiteellisena johtajana ja Helsingin saksofoniorkesterin kapellimestarina. Vuonna 2011 hän aloitti päällikkönä Savon sotilassoittokunnassa, jossa tutuksi tulivat niin Big Band -musiikki, jousiorkesteri kuin sinfonisen puhallinorkesterin konsertitkin. Jarkko aloitti Lapin sotilassoittokunnan kapellimestarina helmikuussa 2020 ja toimi sitä ennen Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan päällikkönä ja Laivaston soittokunnan kapellimestarina.

%d bloggaajaa tykkää tästä: