Angelissa syntynyt Ulla Pirttijärvi on kansainvälisesti tunnettu pohjoissaamelaisen joiun taitaja, jonka yhtyeitä ovat mm. useita albumeita julkaiseet Ulda ja Áššu. Solju-yhtyeessä yhdessä tyttärensä Hilda Länsmanin kanssa hän on osallistunut mm. Uuden musiikin kilpailuun 2015 ja saanut myös kansainvälistä huomiota. Yhtyeen julkaisu Ošša Įigodat (New Times) sai parhaan alkuperäiskansanmusiikin julkaisun palkinnon Kanadassa ja voitti sarjansa Etnogaalassa vuonna 2019 ja sai myös Suomen Musiikkikustantajien Vuoden etnotekijä -kunniamaininnan.

Anna Laakso tekee hengästyttävällä skaalalla muusikon ja esiintyjän uraa kaihtamatta ennakkoluulotonta toimintaa taiteen eri kentillä. Rovaniemelle kotiutunut pianisti on ansioitunut erityisesti kamarimusiikin ja liedin saralla tarttuen samalla intensiteetillä myös solistisiin tehtäviin. Sujuvasta sukkuloinnista taiteen eri työmailla kertovat lukuisat monitaiteelliset yhteistyöt niin teattereiden kuin tanssijoiden kanssa, sekä toimiminen Rovaniemen teatterin ja Kemin kaupunginteatterin kapellimestarina vuosina 2013-2021 työnkuvanaan musisoinnin lisäksi sovittaminen, säveltäminen ja roolityöt. Kaudella 2023-2024 Anna toimii vierailevana kapellimestarina/musiikillisena ohjaajana Tampereen teatterissa. Anna opiskeli Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Tuija Hakkila, Heini Kärkkäinen ja Carlos Juris. Tärkeimpiä kamarimusiikillisen intohimon herättäjiä ovat olleet opettajat Paavo Pohjola, Ralf Gothoni, Ilmo Ranta ja Ilan Gronich. Anna soitti diplomikonserttinsa keväällä 2004 ja valmistui musiikin maisteriksi 2008. Hän soitti ensikonserttinsa vuonna 2011. Anna on säännöllinen vieras kotimaisilla festivaaleilla. Hän on esiintynyt mm. Helsingin Juhlaviikoilla, Loviisan Sibeliuspäivillä, Turun musiikkijuhlilla, Riihimäen Kesäkonserteissa, Rauma festivossa, Crusell-viikoilla jne., sekä Euroopan maissa ja Kiinassa kamarimusiikkikumppaneinaan taiteilijoita kuten Ivry Gitlis ja Zoltan Kocis. ​Vuodesta 2004 Anna on tehnyt läheistä yhteistyötä John Storgårdsin johtaman Lapin Kamariorkesterin kanssa moninaisissa tehtävissä niin orkesterin jäsenenä, kamarimuusikkona kuin solistina, sekä toiminut orkesterin projektien vetäjänä pianistina, laulajana ja juontajana. Anna on työskennellyt säveltäjien kanssa kantaesittäen ja levyttäen heidän teoksiaan mm. Tampere Biennalessa ja Musica Nova - festivaalilla. Hän on levyttänyt Kaija Saariahon musiikkia Ondinelle viulistien Antti Tikkanen ja Minna Pensola kanssa, sekä Lapin Kamariorkesterin kanssa mm. Mahleria, Outi Tarkiaista, Sunleif Rasmussenin soolopiano- ja kamarimusiikkia, sekä Gramophone-palkintoehdokkaaksi yltäneen levytyksen Hans Abrahamsenin kulttiteoksesta Schnee. Tuorein levytys on Alba Recordsin julkaisema yhdessä sopraano Pia Freundin ja runoilija Chrys Saltin kanssa nauhoitettu säveltäjä Ilari Laakson musiikkia sisältävä levy Jampot. Mieluisiin uuden musiikin projekteihin lukeutuu myös Helsingin Juhlaviikoille 2015 tehty Lotta Wennäkosken Wunderbar-kamarioopperan kantaesitys. Anna on nauttinut valtion ja Suomen Kulttuurirahaston taiteilija-apurahoja vuosina 2013 ja 2016. Hän luotsaa Rovaniemellä Valoa Kamariin- yhdistyksen toimintaa ja on Nurmeksen Kesäakatemian ja Kesämusiikin vuorotteleva taiteellinen johtaja yhdessä professori Tuija Hakkilan kanssa.  

Niillas Holmberg (s. 1990) on saamelainen runoilija, muusikko ja kulttuuri- ja ympäristöaktivisti, joka asuu synnyinseudullaan Utsjoella. Hän yhdistää omintakeisesti runonlausuntaa joikuun ja lauluun ja esiintyy myös muusikkona eri kokoonpanoissa. Hän sai Kirsi Kunnas -runopalkinnon v. 2020 kokoelmastaan Jalkapohja (Juolgevuoddu) ja on ollut kahdesti ehdolla Pohjoismaisen neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Katarina Barrukin joiuissa ovat pop, perinnejoiku ja improvisaatio kasvaneet juurevasti ja omaleimaisesti yhteen. Hänen uransa jyrkkä nousu on vienyt hänet viime vuosina yhä suuremmille areenoille ympäri Eurooppaa ja mm. Gwangju Biennaleen Etelä-Koreassa. Hänen toisen sooloalbuminsa tuottivat norjalaiset Arnljot Nordvik and Christo Stangness, ja vuonna 2020 hän sai arvostetun SKAP:n kulttuuripalkinnon. Barrukin persoonallisesta äänestä ja intensiivisestä näyttämöllisestä läsnäolosta sanotaan välittyvän ”sekä haavoittuvuutta että uhkuvaa voimaa”. Katarina Barruk kasvoi Ruotsin Lapissa ja asuu nykyisin Oslossa. Uumajansaameksi laulaminen on hänelle tapa olla oma itsensä, kutsua yleisö maailmaan, jossa UNESCO:n määrittelemien uhanalaisten kielten joukkoon kuuluva uumajansaami on vielä aktiivisesti elossa. ”Esiintyessäni näen sisäisiä kuvia paikoista, ihmisistä ja tapahtumista ja yritän viedä yleisön mukanani niihin ja kokemaani tunnelmaan. Toivon musiikkini antavan nopean elämänrytmin keskellä vapautta kokea, miltä tuntuu olla ihminen.”

Janne Tuomi on muusikkona seikkaillut niin sinfoniaorkesterin riveissä ja solistina kuin kamarimuusikkona modernin musiikin yhteissä sekä mitä erilaisimmissa improvisoidun musiikin kokoonpanoissa. Soolokonsertteja hän on soittanut niin nykymusiikkifestivaaleilla kuin punkrock-klubeillakin. Tampereen konservatorion lyömäsoitinten opettajana Tuomi on toiminut vuodesta 2012. Tuomi on lyömäsoitinyhtye Osuma Ensemblen jäsen ja on konsertoinut ja levyttänyt sekä soolona että erilaisissa improvisoivissa kokoonpanoissa sekä useiden sinfoniaorkestereiden ja kamarimusiikkikokoonpanojen kanssa, mm. defunensemble, Zagros, Wadada Leo Smith & TUMO, Lapin Kamariorkesteri, Avanti! ja Uusinta. Hän on toiminut Tampere Filharmonian ja Pori Sinfoniettan solistina sekä Jyväskylä Sinfonian patarumpujen ja lyömäsoitinten vt. äänenjohtajana. Aktiivisia yhtyeitä Tuomella on mm. Hot Heros sekä triona että monien eri vierailijoiden kuten pianisti Iro Haarla ja räppäri Hannibal, Jorma Tapio & Kaski ja Matti Salo Quartet. Hän on opiskellut Tampereen konservatoriossa, Carl Nielsen Academy of Musicissa Tanskassa sekä Tampereen ja Pirkanmaan ammattikorkeakouluissa. Tuomi on mukana yli kuudellakymmenellä albumilla ja tehnyt kolme soololyömäsoitinlevyä. Tulevia julkaisuja on mm. Steve Vai & Tampere Filharmonia, Sampo Lassila Narinkka. Muusikon tie on kuljettanut häntä mm. New Yorkista Siperiaan, Beninistä Berliiniin, Huddersfieldistä Moskovaan, Sodankylästä Prahaan, Wienistä Kuhmoon, Los Angelesista Torontoon sekä Pietarista Lontooseen.

Lapin kamariorkesteri – Rovaniemen kaupunginorkesteri on Suomen ja koko EU-alueen pohjoisin ammattikamariorkesteri. Se on perustettu vuonna 1972. Orkesterissa on 18 vakituista muusikkoa. Orkesterin taiteellisena johtajana toimii kapellimestari John Storgårds ja orkesterin päävierailijana toimii pianisti, kapellimestari, säveltäjä Olli Mustonen. Orkesterin koti on Rovaniemellä kulttuuritalo Korundissa ja alueorkesterina se esiintyy ympäri Lapin lääniä, mutta lisäksi myös Pohjoiskalotilla ja muualla Suomessa. Orkesteri on konsertoinut mm. Savonlinnan Oopperajuhlilla, Helsingin Juhlaviikoilla ja Korsholman musiikkijuhlilla. Ulkomailla orkesteri on vieraillut Itävallassa, Ruotsissa, Tanskassa, Skotlannissa, Saksassa, Venäjällä ja Algeriassa. Viimeisimmät ulkomaanmatkat ovat suuntautuneet Unkariin ja Kanadaan. Vuonna 2014 orkesteri konsertoi legendaarisilla Lontoon BBC Proms –festivaaleilla ensimmäisenä kamariorkesterina Suomesta. Lapin kamariorkesteri on kiinni omassa ajassamme: orkesterin ohjelmistoon kuuluu keskeisesti oman aikamme musiikki, klassisen ”perusohjelmiston” ja eri aikakausien harvinaisten helmien ohella. Orkesteri on kantaesittänyt useiden merkittävien säveltäjien teoksia. Orkesterin huippuvierailijoita ovat olleet mm. Soile Isokoski, Håkan Hardenberger, Christian Tetzlaff, Nicholas Daniel, Nicholas Kraemer, Piers Adams, Colin Currie, Sabine Meyer, Benjamin Schmid, Kirill Gerstein ja Tuomas Katajala. Yhteistyökumppanina on ollut mm. BBC Phillharmonics –orkesteri. Kamarikonserttielämysten tarjoamisen ohella orkesteri järjestää yleisölle avoimia kenraaliharjoituksia ja taiteilijatapaamisia orkesterin muusikoiden, vierailijoiden ja yleisön kesken. Orkesterille ovat tärkeitä myös kylä- ja koulukonsertit, musiikkituokiot yleisön keskellä ja kontaktit musiikinharrastajiin. Musiikkiin sitoutunut orkesteri taipuu upeiden klassisten teosten ohella myös vaikkapa jatsiin, tangoon ja maailmanmusiikkiin. Orkesterin työ ja levytykset ovat saaneet tunnustuksia. Mm. Vagn Holmboen Kamarisinfoniat –levy sai loistavat arvostelut ympäri maailmaa ja oli Gramophone Award 2013 ehdokkaana. Kalevi Ahon Theremin- ja käyrätorvikonsertto -levy puolestaan sai vuonna 2015 arvostetun saksalaisen ECHO Klassik –palkinnon. Orkesterin tuorein levytys Hans Abrahamsensin teoksesta 'Schnee' oli sekä Gramophone Award 2022 finalisti että ICMA (International Classical Music Award) ehdokas. Levy palkittiin Vuoden klassisella Emmalla 2022. Rovaniemen kaupunki on perustanut orkesteriin uuden kosketinsoittajan vakanssin, joka täytetään vuoden 2023 aikana.

John Storgårds on kysytty kapellimestari sekä Suomessa että ulkomailla. Lapin kamariorkesterin taiteellinen johtaja on myös BBC:n filharmonikkojen ylikapellimestari ja Ottawan National Arts Centre -orkesterin päävierailija. John Storgårds (s.1963) on opiskellut niin Sibelius-Akatemiassa kuin ulkomaillakin orkesterinjohtoa, sävellystä ja viulunsoittoa. Hän suoritti Sibelius-Akatemian kapellimestaridiplomin keväällä 1997 erinomaisin arvosanoin. Storgårds aloitti muusikon uransa viulistina. Hän toimi konserttimestarina mm. Avanti!-kamariorkesterissa ja Ruotsin radion sinfoniaorkesterissa. Ensimmäinen vakituinen kapellimestarikiinnitys oli vuosina 1992–96 Ylioppilaskunnan Soittajiin. Vuosina 2003–2008 hän oli Helsingin kaupunginorkesterin päävierailija, ja syksystä 2008 vuoden 2015 loppuun hän toimi orkesterin 12. ylikapellimestarina. Storgårds on johtanut vakituisesti myös Oulun kaupunginorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa ja ylikapellimestarina Tampere Filharmoniaa. Storgårds johtaa säännöllisesti myös muita maailman huippuorkestereita, esimerkiksi Berliinin, Münchenin ja New Yorkin filharmonikkoja, Bambergin sinfonikkoja sekä Saint Louisin, Chicagon ja Bostonin sinfoniaorkestereita. Kausilla 2022–2024 hänet nähdään muun muassa Atlantan, Chicagon, Bostonin ja Montrealin sinfoniaorkestereiden sekä Tokion Metropolitan-orkesterin, Stuttgartin radio-orkesterin, Tukholman filharmonikkojen ja Wienin Tonkünstler-orkesterin johtajana. Storgårds kuuluu myös Lontoon Promsin vakioesiintyjiin BBC:n filharmonikkojen kanssa. Oopperakapellimestarina Storgårds on toiminut monissa Kansallisoopperan produktioissa, mm. Sebastian Fagerlundin menestysoopperassa Höstsonaten – Syyssonaatti. Tuoreimpana soi helmikuussa 2023 kansallisoopperassa nähtävä Dmitri Shostakovitsin Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth. Savonlinnan oopperajuhlilla Storgårds on johtanut mm. Mozartin Don Giovannin vuonna 2016.  Storgårdsin orkesterilevytysten luettelo on mittava. Levytyksiin lukeutuvat mm. Sibeliuksen ja Nielsenin sinfonioiden kokonaislevytykset. Storgårds esiintyy ja levyttää ahkerasti myös viulistina. Storgårds on saanut lukuisia julkisia tunnustuksia, mm. säveltaiteen valtionpalkinnon vuonna 2002, Pro Finlandia –mitalin vuonna 2012 sekä Pentti Kaiteran rahaston vuoden 2022 tunnustuspalkinnon. Hän on Lapin ylipiston kunniatohtori.

Áron Mojzer on innokkaana orkesteri- ja kamarimuusikkona esiintynyt lukuisilla festivaaleilla niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän on soittanut muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin, Tampere filharmonian, Jyväskylän kaupunginorkesterin sekä Joensuun kaupunginorkesterin riveissä ja syksystä 2022 alkaen Áron on toiminut Lapin kamariorkesterissa fagotin äänenjohtajana. Merkittävimpiä solistiesiintymisiä ovat olleet konsertit Radion sinfoniaorkesterin, Sinfonietta Rigan sekä Sibelius-Akatemian kamariorkesterin kanssa. Áron soittaa mielellään myös jazzia ja tekee yhteistyötä Helsingissä toimivien jazz-muusikoiden Casimir Ekmanin ja Péter Gyárfásin kanssa. Inspiraatiota musisoinnilleen hän hakee Lapin luonnosta sekä jazz-levytysten maagisesta maailmasta. Áron aloitti fagotin soiton 12-vuotiaana Lapin musiikkiopistossa Antal Mojzerin oppilaana. Sittemmin hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Jussi Särkän johdolla valmistuen musiikin kandidaatiksi vuonna 2020. Áron vietti vuodet 2019-2020 opiskelijavaihdossa Hochschule für Musik Karlsruhessa opettajanaan David Tomas Realp sekä CNSMD Lyonissa opettajaan Carlo Colombo. Tällä hetkellä hän viimeistelee maisterin opintojaan Bence Bogányin fagottiluokalla Hochschule für Musik, Theater und Medien Hannoverissa.

Lauri Angervo aloitti sellonsoiton kahdeksanvuotiaana Länsi-Helsingin musiikkiopistossa Kari Lindstedtin johdolla. Vuodesta 1987 hänen opettajinaan ovat toimineet Arto Noras, Josef Schwab sekä Alexander Baillie. Lauri on opiskellut Sibelius-Akatemian lisäksi Berliinissä Hochschule für Musik Hanns Eislerissa sekä Hochschule für Künstessä Bremenissä. Hänen muusikon uransa suunnannäyttäjiä ovat olleet mm. Amadeus-kvartetti, Ari Angervo, Robert Cohen, Frans Helmersson, Janne Saksala, György Sebök ja Mstislav Rostropovits. Lauri Angervo on toiminut Lapin kamariorkesterin soolosellistinä vuodesta 2004. Hän on konsertoinut kotimaan lisäksi lukuisissa Euroopan maissa, Japanissa ja Kiinassa sekä kamarimuusikkona että orkesterin solistina. Angervo on kuulunut Selin-kvartettiin, joka voitti ensimmäisen palkinnon Concertino Praga- kilpailussa 1988.   Angervo on soittanut monissa orkestereissa ja yhtyeissä. Niistä mainittakoon mm. Avanti!, Radion Sinfoniaorkesteri, Suomen Kansallisoopperan orkesteri, Oriol-Ensemble (Berliini), Ensemble Modern (Frankfurt), Helsingin Festivaaliorkesteri ja Deutche Kammerphilharmonie (Bremen). Angervo aloitti F.M. Alexander-tekniikan opinnot 1995 ja valmistui Alexander-tekniikan opettajaksi keväällä 2003 Berliinissä Dan Armonin johdolla.

Vastikään Rovaniemeläistynyt Lapin kamariorkesterin 1. konserttimestari ja näin ollen viulisti Abel Puustinen ei kaihda heittäytyä internetin syövereihin löytääkseen klassisen musiikin teosaarteita bittiviidakosta. Tämän harrastuksen ohella Puustinen on aktiivinen kamari- ja orkesterimuusikko. Hän on ollut viime vuosina kysytty liideri soittaen muun muassa Helsingin kaupunginorkesterissa, Radion sinfoniaorkesterissa ja Turun filharmonisessa orkesterissa. Kamarimuusikkona intohimoinen Puustinen on esiintynyt lukuisilla ikimuistoisilla festivaaleilla Suomen rajojen sisä- ja ulkopuolella inspiroivien kollegoiden kanssa. Freelance-elämän ja opiskelun välillä tasapainotteleva Puustinen on myös esiintynyt maamme merkittävien orkestereiden solistina viimeisimpänä Lapin kamariorkesteri, Jyväskylä Sinfonia ja Kuopion kaupunginorkesteri. Suurta iloa ja ylpeyttä Puustisen taiteelliseen työskentelyyn tuo myös Suomen Kulttuurirahaston ystävällisesti lainaama Giovanni Battista Guadagnini -viulu. Suomen Kulttuurirahasto ja Wihurin rahasto ovat tukeneet hänen taiteellista matkaansa kohti syvempää viisautta ja ymmärtääkseen maantieteellisten sointujen todelliset erot.

Iida Mojzer (os. Lymi) on opiskellut Lontoon Royal College of Music:ssa (RCM) Stanbridge Drake Brockman -stipendiaattina Jan Repkon ja Daniel Rowlandin johdolla valmistuen vuonna 2019 musiikin kandidaatiksi korkeimmin mahdollisin arvosanoin. Hänen aikaisempina opettajinaan ovat toimineet mm. Prof. Michael Frischenschlager Wienin musiikki- ja taidekorkeakoulussa ja Minna Pensola Sibelius-Akatemialla. Sittemmin Iida on tehnyt paluumuuton Suomeen ja tällä hetkellä hän suorittaa maisterin opintojaan Sibelius-Akatemiassa Tero Latvalan johdolla. Iida on esiintynyt aktiivisesti ympäri Eurooppaa eri festivaaleilla niin solistina, kuin orkesteri-ja kamarimuusikkonakin. Hän on toiminut konserttimestarina RCM:n ja Sibelius Akatemian eri orkestereissa, sekä työskennellyt useissa ammattiorkestereissa niin Suomessa, kuin Englannissakin. Syksyllä 2020 Iida voitti II konserttimestarin koesoiton Lapin kamariorkesterista. Lisäksi Iida on konsertoinut ahkerasti jousikvartettinsa kanssa eri puolilla Iso-Britanniaa, sekä debytoinut mm. maineikkaassa Lontoon Wigmore Hall:ssa. Iida on osallistunut mm. Zakhar Bronin, Latica Honda-Rosenbergin ja Sergey Malovin mestarikursseille. Hänelle tärkeitä oppaita kamarimusiikin saralla ovat olleet Marko Ylönen, Paavo Pohjola ja Melissa Phelps.

Heli Haapala aloitti huilunsoiton yhdeksänvuotiaana Rauman poikasoittokunnassa, jossa useimmat raumalaiset puhallinsoittajat ovat soittamisesta innostuneet. Turun ja Lahden kautta tie vei Rovaniemelle Lapin kamariorkesteriin. Vaikka opettajia ja muita soittamisen kannalta merkittäviä vaikuttajia on ollut useita, huilisti uskoo oppineensa eniten ja monipuolisimmin musiikista Lapin kamariorkesterin riveissä. Helillä ei ole suosikkisäveltäjää, mutta sekä barokki- että nykymusiikki kiehtovat erityisesti.